uusi koti

Tänään tapahtui se että muutin uuteen kotiini. Koulun jälkeen ryntäsin kuin kiireellä kohti erästä liikettä, jonka omistaa vuokranantajani. Menin hakemaan avaimet ja sain kahteen huoneeseen, jotta voin valita kumman haluan. Eräs huone oli ns. korvamerkitty sille toiselle tytölle joka kanssani tuli katsomaan tätä asuntoa lauantaina. Tulin, näin ja valitsin. Sitten menin host-äitini kanssa ostamaan peittoja, tyynyjä, lakanoita ja kaikkea mitä nyt uuteen kotiin tarvitsee. No, tärkeimmät siis. Sekä ruokaa Lidlistä. (Huono valinta koska täällä lidlissä on heikko valikoima tai olematon sellainen tiettyjen asioiden suhteen. kuten mausteet). Sitten toimme ne tänne asunnolle ja kävin maksamassa takuuvuokrani ja ensimmäisen viikon vuokran. Täytyypä muistaa tällä viikolla käydä maksamassa koko loppukuukin, niin voi tarkemmin laskea budjettia.

Sitten nokka kohti vanhaa asuntoa ja siellä tavarat olivatkin jo melko lailla kasassa, ne matkaan ja sitten tänne uuteen kämppään. Voisi sanoa että aloitin kämppään tulon pienenmoisella puleerauksella. Siivoamalla. Imuroin huoneeni ja no, onpahan siisti jollekin toiselle koska loppujen lopuksi siirryin isoimpaan huoneeseen täällä kun tuo tyttö jolle tämä huone oli korvamerkitty ei muuttanutkaan tänne. Ainakaan vielä, joten sain tämän huoneen itselleni. Keittiön tasoja ja tuoleja ja roskista ja jääkaappia koitin vähän pyyhiskellä, jotta uskaltaisin laittaa ruokatarvikkeitani kaappeihin tai edes syödä ruoan ääressä. Kenties tämä on oiva esimerkki siitä mitä on jos talossa asuu pelkästään kolme miestä. No, nyt tilanne on muuttunut :)
Ja kun toinen kämppiksistäni tuli sisään hän haistoi että oli kokattu hieman ruokaa ja kertoi minulle että he eivät kovin useasti valmista ruokaa. Noutoruoka on päivän sana tässä huushollissa. En kyllä yllättynyt kovastikaan. Ehkä he yllättyvät sitten vuorostaan siitä että koitan kokkailla itse ruokani.

Tosiaan, tässä talossa on 9 makuuhuonetta eli 9 henkilöä voisi asua täällä. Nyt kuitenkin yläkerrassa asuu kolme miespuolista henkilöä ja minä täällä alakerrassa. Olen heistä kaksi tavannut ja kolmannen varmaan jossain vaiheessa. Tämä jota en ole tavannut on uskoakseni irlantilainen, toinen näistä tavanneista on englantilainen ja toinen sudanista. Olen siis hyvinkin kansainvälisessä seurassa. Tämä tyttö jos olisi muuttanut tänne, hän on nigerialainen.

Enisveis, nyt koitan täällä asettua aloilleni ja niin että asunto tuntuu kodilta seuraavat 15 viikkoa. (Kyllä, 15 tai 16 viikkoa on laskettu aikani täällä ololleni.) Pitää vähän selvitellä että mikä on homman nimi ja miten käytännössä hommat toimii tässä asunnossa.
Koululle on n. 10 min kävelymatka, nopeasti jopa 5 min mutta aamuisin ei ehkä kovin nopeasti jaksa kun pitää kuitenkin olla virkeä ylittäessään tuo tie tuossa. Se kun on kovin vilkas ja pitää aina muistuttaa itseä katsomaan ensin oikealle ja sitten vasta vasemmalle. Kaupunkiinkaan ei nyt ole kovin pitkä kävelymatka. Sielläpäin on lähin kauppa, on tuossa lähempääkin pieni kauppa, hintatasoltaan kuulemma samantyylinen kuin meillä R-kioskit. Löytyy kuitenkin tarpeellinen, jos hätä tulee eikä jaksa pimeällä lähtä tallustamaan keskustaan.

Täällä nyt olen ja ehkä pitänee vähän katsastaa tehtävienkin pariin että mitäs olen luvannut huomiseksi saada valmiiksi kun ryhmätyötämme teemme huomenna.

Kuulumisiin. Jännittävä viikko edessä, huomenna kristittyjen unioni, torstaina kiinalainen uusivuosi, perjantaina ranskalainen ilta, lauantaina retki tuntemattomaan, sunnuntaina lepopäivä :)

irlantilainen elokuvaelämys ja kansainvälisiä herkkuja

Huomasin että edellisessä kirjoituksessani lupailin päivitystä irlantilaiseen elokuvan katseluun. Joten sitäpä ensin, ennen asuntopäivityksiä. Täytyyhän tässä mennä asia kerrallaan, oikeassa järjestyksessä.

Tosiaan lauantaina menin juhlistamaan asuntolöytöäni elokuvan katsomisella. Tai oikeastaan mietin että mitä voisin tehdä kaupungilla pari tuntia ja siinä oli hyvä ratkaisu. Itse kun en jaksa kerrasta toiseen mennä kiertämään samoja putiikkeja, mitkä olen jo nähnyt aiemmin monta kertaa.

Menin siis katsomaan Tangled - nimisen 3D animaation.. Suomessa tämä tunnetaan nimellä Kaksin karkuteillä (okei, mielenkiintoinen väännös) ja näköjään tulossa sinne Helsinkiin 11.2. Suosittelen kyllä. Oli meinaan todella miellyttävä 3D elämys.
Eli tämä kun siis oli 3D elokuva, samalla kun ostin lipun minulta kysyttiin että onko minulla 3D laseja, sanoin että ei ja sitten sain siitä kassalta itselleni 3D - lasit joille tuli hintaa 1e. Lasit olivat suljetussa pussissa. Näyttävät tummilta aurinkolaseilta. Näin niillä todella hyvin ja eivät painaneet korvia tai olleet edes niin painavat kuin 3D lasit Suomessa ja näkymä screenille oli mainio. Ei mitään ongelmia.
Kun tulen seuraavan kerran elokuviin, voin ottaa lasini mukaan jos katselen 3D leffaa tai ostaa uuden parin.
Mietin että tokihan otan nämä mukaan Suomeen ja testaan leffassa että toimiiko samalla tavalla. Koska sitten kyllä kannan noita laseja aina mukana.
Leffaan sain opiskelijakortilla alennuksen, olisiko ollut 8-9e koska oli 3D leffasta kyse.  Hieman ihmettelin sitä että ei ollut osoitettuja paikkoja, vaikka näytös oli erittäin suosittu ja sali tuli melko täyteen.  Itse sain kuitenkin nauttia yksin omasta rauhasta salin reunustalla ja se oli mukavaa, tuli tarpeeseen. (Suurin osa katselijoista oli kyllä lapsia mutta onneksi yksi tämmöinen pieni lapsi aina mahtuu joukkoon.. :) )

Sunnuntaina taas menin kuuliaisesti seurakuntaan. Siellä on kyllä mukava vastaanotto. Tilaisuuden jälkeen päädyimme ystäväni kanssa erään nigerialaisen naisen kotiin ja pääsin maistamaan nigerialaista ruokaa. Ruoka jota maistoin oli hieman samantyylistä mitä olen syönyt kongolaisen perheeni luona. Täytyy kyllä rehellisesti sanoa että kongolainen versio on parempaa :) Ja kongolaisten ruoasta ei löydy naudan ihoa tai mitä lieneekään se ollut. Rakkomaista ihoa tai jotain sinnepäin se oli. Eniveis, sitä ei tehnyt mieli maistaa mutta maistoin kastiketta/lientä ja sitten sitä jamssitaikina-jotakin.
Oli kyllä todella hauskaa ja pääsen tutustumaan koko ajan uusiin ihmisiin.

Kansainvälisiä ruokia pääsen myös maistelemaan, torstaina odottaa Kiinalainen uusivuosi ja kiinalaiset opiskelijat tarjoavat ruokaa koululla torstai iltana. Tokihan menen sinne. Perjantaina vuorossa ranskalainen kaverini joka tarjoaa ruokaa. Eihän sitä muuta voi kun mennä patojen ääreen :)

Seuraavassa kirjoituksessa nyt tästä uudesta asumisesta ja kaikesta siihen liittyen. 

Rejoice oh dear friend because it is the day of happiness

I am happy to tell you that I have found a home to live for the next three and some months.

It wasn't that "awesome" house I heard about good stories or the other one that I went to see on Friday. It was actally after those two visits when my hostmother saw this sign, closeby though, that said single rooms 60e and basically includes everything. Electricity, broadband, bins, heating, tv, everything. There's no bins, only the ones that I get from the supermarket buying food. So I pay 60e per week and my deposit is 240e so one months rent. Not too shabby for me.
It was funny how my host-mother reminded me today how I guess I have said earlier that things will turn out good for me. And they truly have.
I have found a home that you must seek, because you cannot see it from the main road.. It's hidden, but what a jewel.
There was also this gilr who came to see the house and she will also move there next week. Yes, I am moving in on Monday.  And she seems nice. There also lives three guys, two students and one works somewhere in Athlone.
The main factor was that it was so clean, the house I mean and just felt like the right place.
It felt like this heavy burden was taken off from me and joy came after founding this place.

Because I have to admit that last night wasn't a good day at all.. I was thinkin of all my health problems and even thoughts about coming back home came to me. Because of that I started to wonder if I had this bad time in India or in States. Couldn't remember. But let's say that now knowing that I have found a place, coming back to Finland isn't my first tthought. Just hoping my health will stay good and no problems in that area..

And I can SKYPE next week forward.. That's the greatest thing of all :)

I will let you know more later, let me rejoice now! ( I went to see Tangled and loved it!!) I have to share about my experience later in a Irish movie theater.. it was new.

asumispäivitystä lissää

halusin vain kertoa että menen huomenna tsekkaamaan kaksi kämppää ja lisäksi vielä kaksi muuta numeroa kämppiin, joissa tyhjiä huoneita.
Toivon että toinen noista sovituista tapaamisista tuottaisi hyvän tuloksen. Kuulosti ainakin hyvältä ja sellaiselta että en ehkä sinne jäätyisi. Joten saa muistaa meikäläistä asian tiimoilta.

Tänään sain viestin että voin ilmoittautua mukaan päiväreissuun, jonka määränpäätä en tiedä :) Kuulostaa mielenkiintoiselta, eli taidanpa hankkia itselleni paikan bussista.. 5e kun hintaa vain. Reissu tarkoitettu siis kansainvälisille opiskelijoille. Katsotaan mitä päivä tuo tullessaan, kun ja jos nyt reissun ajankohta toimii itselle.. mutta tämä siis mitä luultavimmin edessä ensi viikolla.

Ilmoittelen asumiskuvioista tarkemmin kun tiedän. jees.


-----
For the english speaking world out there, just letting you know that tomorrow i am going to see two places with empty rooms for rent. The other one especially sounds kinda perfect set for me so i really hope it's good and i could take it. yay.


t. sara

'-'

Kilkennyn linnan puistossa

jatkopäivitystä asuntoasiassa

halusin vain kertoa että eilinen ei vielä tuottanut suurempia tuloksia.
Eilisen talon hinta oli kyllä halpa ja käsittääkseni aika lähellä koulua vaikka matka tuntui pitkältä auton kyydissä, mutta sanoisin että tässä tapauksessa kemiat eivät kohdanneet. Yritin kuvitella itseni asuvani siellä seuraavat kolme ja puoli kuukautta ja no, en nähnyt sen olevan mahdollista joten etsintä jatkuu. Koitan mennä käymään uudestaan siellä opiskelija-asunnoissa ja kysyn että josko olisi yhden hengen huoneita en suite vapaana ja että näen millaisessa kunnossa se sitten onkaan. Ja jos on okei, otan sen. Huomaan että liiallinen pohtiminen ja asioiden miettiminen vaikuttaa ainakin omaan kykyyni nukkua/nukahtaa ja voin huonosti.
Tosin tuo huono olo voi myös johtua siitä että täällä syödään aika raskaasti, vaikka lautanen onkin kai jonkun ravintokaavion mukaan täytetty. Kun mietiskelin että kotona ehkä kerran viikossa on jotain ns. parempaa lihaa tai muuta ja täällä tuntuu olevan melkein joka toinen ilta jotain tukevampaa illallista eikä se itselle ole hyväksi. Voi olla että huono olo myös johtuu pienestä stressistä ja samanlaisesta ruokavaliosta joka päivä, joka on erilainen kuin kotona. Kuka tietää, mutta ehkä olo tästä paranee kun asuntoasiat selvinee. 

päivitystä

halusin vain kertoa että tänään olen ollut ahkera ja etsiskellyt asuntovaihtoehtoja. kävin yhdessä opiskelija-asuntolassa ja kävin katsomassa yhden asunnon. Ei näyttänyt kovin kivalta, hieman erilaiselta kuin mitä kuvat internetissä antavat luvata.. (Oppi nro 1: älkää uskoko kuvia) ja sitten menen käymään katsastamassa yhden asunnon jossa olisi tyhjä huone ja sekin tässä koulun lähellä kävelymatkan päässä. Toivon mukaan se olisi jees koska hinta olisi ihan kohdallaan ja sen omistaa ja siinä asuu eräs tämän koulun entinen opiskelija.

Pitäkää siis peukkuja että olisi kiva kämppä ja kiva kämppis yms..

t. minä 

paistaa se aurinko risukasaankin

Kuvia reissusta yms.

Huoneeni tärkein sisustuselementti :) 

Asumisesta tiedote!

Viime viikolla siis kerroin teille että isäntäperheeni isällä on jotain vialla. Torstaina hän kävi lääkärissä Dublinissa vielä testeissä ja siellä selvisi että hänellä on Parkinsonin tauti. Tämä tieto tuli hyvin yllättävänä koska tautihan tunnetaan vanhojen ihmisten tautina ja vanhana tarkoitan nyt noin 80-vuotiasta..  Jo ennen tätä tietoa mielessäni kävi että mitenköhän minun käy ja kun perjantaina sain kuulla tämän tuloksen, pisti miettimään että onkohan minun kenties mahdollista jäädä perheeseen vai parempi että muutan pois.

Tänään aamulla kun tulin kouluun, ensimmäinen asia mitä isäntäperheen äiti sanoi autossa oli juuri se että hän ei pysty pitämään minua, koska on tiedossa paljon erilaisia lääkärissäkäyntejä yms.. Eikä siten he pysty ns. huolehtimaan/hoitamaan velvollisuuksiaan kuten hoitaisivat ilman mitään sairauksia. Joten aika siis etsiä uusi asumispaikka. Menenkö toiseen isäntäperheeseen vai muutanko opiskelija-asuntolaan. Vaihtoehtoja on, pitää löytää nyt se paras. Tosin tässä jo mielessäni pohdin kaikenlaista, myös taloudelliselta kannalta ja luulen että kallistun opiskelija-asuntolan puolelle, sitten kuitenkin. Saan tehdä omat ruokani ja syödä milloin haluan yms. Huomenna tulen tänne koululle ja kerron että mitä teen ja sitten rupean järjestämään muuttoani.

Oudointa tässä asiassa on se että vaikka tiesin ja mielessäni ajattelin että tämä mahdollisuus on että joudun muuttamaan ( osaanko edes asua yhdessä paikassa ulkomailla ollessani.. ) Siltikin on kovin kurja olo koska tietysti asennoitui että tässä asun ja koska tämä perhe oli erittäin mukava ja heidän kanssaan tuli todella hyvin toimeen. (Nyt ei siis ole siitä kyse etteikö tultaisi toimeen, kuten joskus jossain amerikassa..) Mutta, koskaan ei voi tietää että millaisia asioita tai esteitä tiellemme tulee ja ne muuttavat kulkuamme.

Huomenna varmaan selvittelen sitten tarkemmin noita asuntokuvioita ja vuokrasopimusasioita yms. jotta ei myöhemmin tule ongelmia. Kavereiltani täällä olen kuullut että heillä on hieman jotain ongelmia vuokranantajien kanssa, koskien laskuja/niiden summia yms.. Toivon ja rukoilen siis että pääsen asumaan jonnekkin, mukavien kämppisten kanssa ja niin että vuokranantajien kanssa asiat olisivat sovittavissa ja yleensäkin selkeät.
No, jospa selviäisin tästä keväästä ja ajasta täällä vain kahdella eri asumispaikalla niin se olisi erittäin hieno asia.


ps. Koulukin on alkanut enemmän teholla - tässä jopa pitäisi tehdä tehtäviä ja etsiä tietoa yms.. :) Tosin ei ihan paras aika siihen mutta no, työnteko on paras keino pitää ajatukset koossa.. juups.

Lähdenpä siis etsimään tietoa suorasta työskentelystä lasten kanssa : direct work

Huonoa makua ja suomalaisia

Nyt vihdoin taas netti toimii täällä koulussa ja ei tarvitse kirjoitella ilman ääkkösiä. Taisinpa luvata kertovani Huonon Maun - bileistä.

Ilta meni siis hyvin ja koitin mennä ilman mitään odotuksia, sitenhän parhaiten asiat hoituvat. Ensin menin ranskalaisten tyttöjen luokse, he olivat kokanneet jotain ranskalaista ruokaa ja sitten oli kiinalaista salaattia kiinalaisten luomana. Hyvin erikoinen makuelämys. Näytti aivan kuin salaatinlehdiltä mutta koostumus oli hyvin sienimäinen, en tiedä mitä on suomeksi.  Siitä sitten jatkettiin itse Huono Maku - bileisiin, jotka olivat keskustassa.

Bileissä tapasin kaksi suomalaista tyttöä, he olivat täällä jo viime syksyn ja tykkäsivät niin paljon että päättivät jäädä myös kevääksi. Toisella heistä tämä tykkääminen saattoi myös kohdistua erääseen henkilöön, joka täällä asuu... Eniveis, toinen näistä tytöistä kuitenkin on erään kaverini poikaystävän sisko. Ennen tänne lähtö juttelin hänen kanssaan ja kertoi että tämä tyttö on Irlannissa vaihdossa ja siihen keskustelu jäikin.. Ja kenet sitten täältä löysinkään. Voinen siis todeta että Maailma on pieni paikka ja Irlanti vielä pienempi.
Ilta oli siis ihan hauska, vaikka jossain vaiheessa olikin jo sellainen olotila että voisi tästä lähteä kotiinpäin. Kenties te ette ole kokeneet tätä olotilaa, mutta itselle joka omistaa kaksi vasenta jalkaa ja ei suurempaa kiinnostusta kaljan kittaamiseen.. Itse en osaa iloita siitä kun muiden humalatila kasvaa ja itse ei innostu hiusten nostelusta yms.. No, sitä nyt ei tarvinnut tehdä mutta noin yleisesti. Tosin oma juhlaseurueeni pysytteli myös hyvin nollatoleranssissa, joten en ollut ihan ainut.
Positiivisena kommenttina voisin sanoa että osallistujat olivat nähneet (ainakin suurin osa, itseni poislukien) vaivaa valitessaan Huonon Maun - vaatteita ja mukana oli suuri joukko porukkaa, ja iloinen olen siksi että kuulen Suomesta tarinoita että osallistujamäärät ovat kovin pienet aina välillä meidän opiskelijabileissä.

Lauantai olikin kiva viettää lokoilleen ja tehden ei mitään. Takana rankka viikko ja paljon mielessä.

Sunnuntaina menin erään Samuelin mukana River of Life - seurakuntaan. Lämmin vastaanotto tuli jo ovella kun halauksin tervehdittiin ja hyvin otettiin mukaan. Ei päässyt liiallinen ulkopuolinen olo tulemaan. Ja oli ihan kotoisa olo ja pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Tapasin muunmuassa erään miehen, jota kai Johniksi kutsutaan, hän on siis suomalainen ja Sörkästä lähtöisin. 19-vuotiaana lähti maailmalle, sodan jälkeen Australiaan ja sitten sieltä päätyi tänne Irlantiin. Mukava kaveri täytyy sanoa, kuten hänen vaimonsa. Kokouksen jälkeen päädyimme (me nuoret tai suurin osa meistä, 9kpl) erään Adamin asunnolle jossa loimme lounasta ja vietimme aikaa. Päivä menikin aika mukavasti siinä. Voisi tästä kokemuksesta sanoa että Irlantilaiset ( ja Liettualaiset ) ovat puheliaita ihmisiä.. Enkä ole ikinä ennen nähnyt ketään 21-vuotiasta joka sellaisella teholla organisoi lounaan valmistusta sekä huolehtii yleisesti hygieniasta :D
Eniveis, päivä oli ihan mukava ja varmasti heitä tulen näkemään myös uudemman kerran.

Viikonloppu meni siis hyvin ja nopeasti. Jatkan seuraavaan tekstiin vähän tulevista muutoksista yms.. 

Kilkennyn matka

Torstaina 20.pva tammikuuta lahto klo 8.00 koulun paaportilta. Hui etta oli kylma ja maa oli jaassa ja ikkunat huurussa ja no, onneksi oli monta kerrosta paalla. Ensimmainen ilouutinen tuli kun tapasin ranskalaiset tytot ja kuulin etta ravit oli peruttu koska tuon jaisen maan vuoksi. Liian kova maa hevosten juosta. Mutta menemme silti matkalle ja teemme kenties jotain muuta.

Matka Kilkennyyn bussilla meni noin kaksi tuntia, ja aika pitkalti nukkuessa.. Vierustoverini, tama puhelias ja utelias ranskalaistytto, taisi olla hieman pettynyt valinnastaan koska takaisintullessa istuin eri seurassa.. Ilmaisin hanelle kylla etta en ole aamuihminen millaan tavoin. Han kun ilmoitti olevansa hyvinkin puhelias.. (Antoi nyt kaikki sahkopostiosoitteensa ja sitten opiskelijaosoitteensa tata iltaa varten. Sitten han kysyi etta haluanko hanen Ranskan osoitteensa.. Tahan ilmoitin etta minulla on se jo,kiitos maanantain.) Okei, minulla on ehka jonkinlainen asenne ongelma tai vastaava, voi johtua myos korkeasta iastani verrattuna naihin muihin kansainvalisiin opiskelijoihin.. Itse kun on 24 ja muut sen 19-20v niin ikava kylla se pari vuottakin voi vaikuttaa aika suurelta. Tietysti tama asia vaihtelee eri ihmisten parissa mutta itsella se kylla vaikuttaa. Mukava tytto kyseessa, liian innokas ehka vain kaiken suhteen. Ja itse kun on tallainen rauhallisempi luonne suurimmaksi osin niin mielenkiintoista jalkea.. Ja aina ei vain jaksa, ehka tama oli yksi niista paivista..

Paivan aikana siis kavimme tallaisessa Pyhan Kanineen Katedraalissa, jossa opettajamme Tohtori Harman Murtagh kertoi meille kaikenlaista kaupungista, joka oli samantyylinen kuin Athlone.. Yhta pieni ja sillai. Kirkolta kavelimme sitten Kilkennyn linnaan,jossa kavi ilmi etta kierrokset alkavat vasta vahan myohemmin joten menimme etsimaan lounaspaikkaa joka oli eraassa ostoskeskuksessa mutta ulkotiloissa ja erittain kylmalla penkilla.. Missa se McDonalds olikaan ja lampimat tilat.. Kiinalaiset olivat hyvin innokkaita Makin suhteen ja olisin ollut minakin. Kohta alkaa voileivat tulemaan korvista.
No, sitetn mentiin linnaan kierrokselle ja linna on siis hyvin vanha, en muista kylla milta vuosisadalta mutta 1800-luvun tyyliin entisoity. Olisi siella kylla kylma asua, sen voin sanoa. Sitten meilla oli puolitoista tuntia aikaa kierrella ns. kaupungilla, mika voisi olla hienoa asia mutta kyseessa aika pieni paikka joten ei siella suuremmin ollut sellaisia liikkeita mitka olisivat kiinnostaneet tai olleet erilaisia kuin Athlonessa.. Kiertelimme sitten linnan puutarhassa ja seurasin kun kiinalaiset ottivat paljon kuvia ja hymyilinkin muutamassa niissa itse. Tutustuin siis viikon varrella myos viiteen kiinalaiseen jotka tulivat Athloneen opiskelemaan. He ovat myos tuolla kansainvalisen johtamisen luokalla, jonka kurssi tuo Irlanti opinnot oikeastaan on.. Mina olen siella ikaankuin lisana..

Mutta siis yhteenvetona paiva oli ihan okei, todella kylma ja tietysti suuri pettymys etta ei paasty sinne raveihin katsomaan etta mita irlantilaiset tekevat ja mihin he rahansa kayttavat. Totoaminen kun on totista hommaa taalla. Illalla olikin kova vasymys ja oli ihana rentoutua American Idolin parissa takkatulen lammossa, kun siihen asti selvisin.

Nyt katse iltaan ja Bad Taste - kemuihin. Siita paivitysta myohemmin etta millaista tama opiskelijakulttuuri taalla on.. Toki en ehka osaa sanoa irlantilaisten juomatavoista mutta ainakin muiden kansainvalisten tavoista.. :)

viikon ajatuksia

Okei, pakko nyt laittaa vahan paivitysta koska koneeni ei toiminut iltapaivallakaan (vaikka kuulemma pitaisi toimia, en tieda) ja en halua etta ensi kerralla olisi mieleton tekstin paljous, kun arvelen etta nytkin tulee tekstia raapusteltua.

Maanantaina oli ensimmainen Irlanti opinnot. Sain tietaa etta taman kevaan opiskelemme Modernia Irlantia.. Juuh, paljon historiaa ja paivamaaria ja nimia.. Katsotaan etta kuinka paljon tietoa pysyy paassa. Siella eraat ranskalaiset tytot lyottaytyivat seuraani ja siten siis tutustuin moneen uuteen ihmiseen. Hieno homma. Pieni vastustus tuli kylla omalta osalta siina kun ehka noin tunnin tuntemisen jalkeen aletaan jo kysymaan Suomen osoitetta etta voidaan kirjoitella kirjeita ja ehka tulla joku paiva visiitille, koska vaikuttaa etta meista tulee varmasti todella hyvat ystavat. Justiinsa. Ehka tassa tulee esiin tama pieni kulttuurinen vaihtelu. On kiva tutustua ihmisiin ja etta juu, toki porukalla voidaan tehda jotain retkia mutta ehka ensimmaisen tunnin sisalla ei kaikkea tarvitse tietaa. Jotenkin se suuri uteliaisuus arsytti suunnattomasti ja suuri varautuneisuus tuli eteen. Toisekseen, ranskan poperrysta on aika ajoin kovin vaikea ymmartaa ja aika usein taytyy kysya etta hah? mita sanoit mika parin kerran jalkeen alkaa arsyttaa, ainakin itsea kysyjana. No, tama toinen ranskalainen tytto on vahan rauhallisempi ja oikein mukava. Hankin asuu host-perheen luona, joten meita on siten ainakin kaksi :D Mutta oli kiva vaihtaa ajatuksia ja huomata etta hyvin samanlaista on esim. ruokatavoissa yms. Paljon perunoita, lounaaksi voileipia yms.

Tiistaina menin illalla kristittyjen unioniin :Christian Union. Koulussa on siis erilaisia kerhoja ja klubeja. Ajattelin menna siis tsekkaamaan taman. Tama ns. mukavampi ei niin utelias tytto tuli myos sinne. Varsinainen yllatys tuli illassa kun tapasin eraan Samuelin. Han on Nigerialainen joka opiskelee Turussa mutta on taalla vaihtarina. Han taas oli yllattynyt etta loysi suomalaisen kristityn. hahaha.. Jokaisella meista on erilaiset hammastyksen aiheet. Osanottaja maara oli aika vahainen, olisiko meita ollut seitseman tai kahdeksan, mutta oli kiva tutustua uusiin ihmisiin. Oh, you are from Finland, but you are not blond.. - Yeah, I am not blond, maybe that means I am not Finnish then.. :) kai menee samaan kategoriaan etta kaikki irkut taitavat olla punapaisia.
Ilta itselle osittain oli ehka pieni pettymys sisallon suhteen.. Mutta myohemmin taas muistin etta niin, ihmiset tulevat eri taustoista ja ehka kaikilla heilla tai talla vetajalla ole sellaista suurta heratysta asioiden suhteen tai sita etta voisi vahan vapaammin tehda juttuja.. Mutta ei pida tuomita ensimmaisen kerran jalkeen, menen siis ensi kerralla ja toinen kerta varmasti viela parempi kokemus.

Keskiviikon nautin taas vapaasta paivasta, uni maistuikin koska olin tiistaina vasta melko myohaan kotona.. Ja seurasin televisio-ohjelmaa romaneista Englannissa.. Romanit (Gypsies tai Irish travellers kuten heidat tunnetaan taalla) eroavat monella tavaa Suomen romaneista. Suosittelen tata dokumentti-sarjaa (My Big Fat Gypsy Wedding). :) Keskiviikkona menin tappamaan jalkapohjani pitkalla lenkilla host-aidin kanssa.. Pitkat kavelyt kun vaativat sarkylaakkeita ja niita siis tanaankin napsitaan. Hienoa teille, jotka ette ole lattajalkaisia. Jee! Keskiviikkona suuren ilon tuotti se etta eraassa liikkeessa oli odottamassa minua eras mekko jonka nain siella jo ekalla viikolla ja ajattelin etta pitaapa tuo ostaa mutta en ostanut. Siella se oli ja kaikki kipu jaloista unohtui kun 70% alennus oli tiedossa.

Nyt on paivat olleet ei niin sateisia mutta kovin kylmia.. Yot ovat olleet kylmia ja eilen menin nukkumaan pipo paassa, niin te onnelliset jotka lampimissa maissa oleilette tai sitten lampimissa huoneissa hyvien lammityssysteemien parissa..

Laitan Kilkenny - reissusta oman tekstin.

Lyhyt paivitys

Tekisi mieli kirjoittaa teille hyvalla suomen kielella tasta viikosta ja eilisesta retkesta Kilkennyyn yms.. mutta jostain syysta mun lappari ei nyt suostu loytamaan yhteytta tuohon opiskelijoiden verkkoon taalla joten jaa se nyt haaveeksi. Tosin koitan tsekata uudelleen iltapaivalla tuntien jalkeen, jos verkossa on ollut joku ongelma. Siitakaan kun ei tunnu loytyvan tietoa. Arsyttavaa. Laitan kuitenkin myohemmin paivitysta viikosta, tassa kun vain vahan aikaa ennen tunnille menoa.

Voitte muistaa rukouksin tan perheen isaa, han ollut siis sairaana ja aluksi testeissa ei loytynyt mitaan. Eilisissa testeissa sitten loytyi jotain aivoihin viittaavaa, en tieda oikein mita. Tanaan hanen laakariveljensa tulee selostamaan heille tarkemmin. Mutta rukoilkaa kanssani etta voisi tulla taysi terveys ja kaikki vaivat lahtea pois ja myos rauha koko perheelle asioiden suhteen.

Tanaan on tarkoitukseni menna oikein opiskelijakemuihin. Itse en ole niin innostunut asiasta kuin host-aitini, mutta mikas siina. Han katsos elaa kauttani opiskelijaelamaa, saa tietoonsa etta mita opiskelijaelamaan kuuluu, voi tulla ehka vaaristynyt kuva. Ja nama kemut on siis meille kansainvalisille opiskelijoille, International Bad Taste Party on illan teemana. Etta semmoista.

Nyt menen opiskelemaan vammoista ja hairioista seka sosiologiaa. Palaan asiaan kun toivottavasti nettiyhteydet taalla toimivat ja on enemman aikaa raapustella.

Week 2

Uusi viikko on edessä ja ensimmäinen tuntikin takana. Täytyy muistaa lukea lukujärjestystä tarkemmin niin ei tarvitsisi ryntäillä luokasta toiseen :) No, antoipa se minulle hieman aikaa lukea sähköpostit ja tsekata mitä uutta koulussa.
Nettini päätti lakata toimimasta eilen aamulla ja se ei ole enää palannut laisinkaan. Sitä käyttämääni yhteyttä ei löydy enää mistään.. Aivan loistavaa :) No, samallahan tässä pääsee siis irti nettiriippuvuudesta.. hahah.

Kohta tiedossa siis Irlanti opintoja, tiedä sitten mitä ne lienee mutta toivottavasti ei mitään liian poliittista tai vaikeaselkoista, kaikesta muusta kyllä selvitään.

Tällä viikolla on tiedossa siis retki Kilkennyyn, joka tuolla vähän eteläluoteessa päin muistaakseni. Siitä sitten tarkemmin kun retki ohitse.

Viikonloppu tuntui jotenkin pitkältä, ehkä kun otti vain rennosti. Lauantain kun vain satoi kaatamalla vettä ja omat suunnitelmat menivät mynkään. Sunnuntaina sitten tein kävelyretken lähimaastoon ja Hodsonin poukamaan. Tulee mieleen vanhat elokuvat esim. Ylpeys ja Ennakkoluulo ja miksei nyt myös Taru Sormusten Herrasta ja kuvitelkaa tilalle vain modernimpia taloja sekä golfkenttä.. :)
Tänään eräs luokkatoveri kertoi että täällä Athlonessa ei ole paljoa tekemistä mitä yksin voisi tehdä, enemmän ryhmätoimintaa (keilaus, pubit, juominen olivat siis nämä hänen esimerkkinsä.. Niimpä niin :D ) No, täytyy katsoa kun budjetti antaa myöten.. Tämmöistä se kai on kun on vähän kalliimmassa maassa, ei voi vain tehdä ja mennä kaikkialle minne haluaa.. Pitää myös miettiä että mitä kaikki maksaa.

Mutjoo, laittelen taas aatoksia viikosta ja myös opinnoista tässä myöhemmin kun kerkiän / olen nettiyhteyden kantamissa.

Sara

lauantai-illan aatoksia sateenropinaa kuunnellessa

Nyt on siis reilu viikko takana ja ajattelin raapustaa pienen yhteenvedon. Ehkä nämä eivät teitä juuri kiinnosta, mutta ovatpa itselle luettavaa myöhempiä aikoja varten ja kun pitää muistaa että mitä kaikkea täällä on ja tapahtuu..

Plussat:

+ perhe on mukava
+ koulu vaikuttaa mukavalta ja mitä enemmän aikaa siellä vietän, olo tuntuu mukavalta
+ irlantilaiset ovat iloista kansaa, ystävällisiä ja se tuo oman ulottuvuuden tähän oloon
+ maksoi alle 5e lähettää paketti jenkkeihin

Miinukset:

- sataa paljon, joka vaikuttaa kaikkeen menoon ainakin v-loppuisin
- kaupoissa on kallista, pitää siis löytää alennusmyynnit tai se yksi kaksi halpaa liikettä
- pankkikortti ei toimi kuin harvoissa liikkeissä eli luotolla muka pitäisi selvitä, ei onnistu. ISO MIINUS
- Athlonessa on vain kaksi liikettä missä myydään irlanti-postikortteja.. hyvin surullista :( ;)


Neutraalit kommentit:

Tämän viikon aikana olen huomannut olevani se viimeinen joka hyppää autoon tai syö lautasensa tyhjäksi. Suomessa minä olen yleensä se joka odotan muita, no täällä minut tullaan hakemaan ehkä siinä vaiheessa kun kaikki ovat jo valmiina joten ehkä ei pidä tuntea huonoa omaatuntoa..
Myöskin ruoan suhteen on hyvä todeta että ruoka on siis ihan maukasta mutta sitä on kyllä ihan liikaa ja on täytynyt monta kertaa sanoa että ei niin paljon.. (niin, luet aivan oikein. minä olen se joka sanon näin.. toki voi olla että olen sairas mutta en vain tiedä sitä :D)  Tosiaan, saan ruokani eteeni :D Täysihoito siis tarkoittaa todella täysihoitoa.. hahah. Viihdyn kuitenkin tässä perheessä ja noille lapsille sanoinkin että mitenköhän selviän kun kesällä menen kotiin ja ei ole erillistä huonetta jossa sohvalla voin loikoilla takkatulen ääressä ja katsella telkkaria.. No, mun yksiö joka kesällä taitaa olla yhtäkuin sauna, siellä odottaa sitten. ;)

Maistoin tänään Guinnesia. Tuli mieleen vahva ja tumma kotikalja ja vahva maku jäi suuhun. Luulenpa että meistä ei tule suuria ystäviä, vaikka tietysti pitää myös maistaa Guinnesia ihan baarin hanasta koska se on paksumpaa ja vaahtokerros tulee päälle, joka siis oikeaoppisesti pitää antaa laskeutua ennen kuin sopii juoda. VINKKI!

lukujärjestys

Tässä iloksenne mun lukujärjestys.. Joka ei siis ole noin täysi koska en ole kaikilla noilla tunneilla mitä kuvasta näkyy.. Ja en viitsi laittaa kolmea erilaista lukkaria tähän kehiin joten selostan teille tulevan kevään aikatauluni.. Niin, sama lukkari siis huhtikuun loppuun saakka.. Tai oikeastaan puoleen väliin kun on 2 viikkoa pääsiäislomaa siinä. 

Ma: 9-10, 11-12, (7.2.alkaen 14-15) tunteja

Ti: (alk 7.2. 9-10), 12-13,14-15, 15-17

Ke: vapaa

To: 10-11, 14-16

Pe: 10-11, 11-13

eka viikko on ohi

Ensimmäisestä kouluviikosta selvitty hengissä ja melkoinen voittajafiilis :) ja väsynyt fiilis myös..

Vika tunti Sosiologiaa ja siellä sellainen testi että missä opiskelijat menevät.. Hyvä kun osasin kirjoittaa kysymykset ylös ja muka niihin pitäisi vastata.. Viime syksy heillä on ollut tätä sosiologian historiaa ja itselle tuntuu olevan melko hepreaa (toivottavasti kukaan opettaja nyt ei lue tätä :D). Mutta meillä kun sosiologian juttuja on ehkä ikäänkuin muiden opintojen lomassa yms.. Ei varsinaisena omana pakettina, ellen nyt täysin väärin ole ymmärtänyt omia opintojani Suomessa..

eniveis, hengissä selvitty ja taitanee tämä viikonloppu mennä kerätessä voimia ja tutustuessa hieman materiaaliin jota lainasin koulun kirjastosta.

Sara

P.S Tasan viikko sitten olin näihin aikoihin täällä Athlonessa aloittelemassa irlantilaista elämääni.. :)

Kurssit

näyttää mitä luultavimmin tältä:

Applied Social Care
Applied Sociology
Disabilities: Concepts and practice
Irish Studies
Drama Therapy

Mitä kurssit tarkalleen ottaen sisältää, sitä en tähän hätään osaa sanoa.. mutta parin kurssin lisäyksestä huolimatta mun keskiviikot näyttää vapailta.. jeee :)

--- update 14.1.2011 *Concepts

Koulusta

on koululla. Kello on kohta puoli kymmenen aamulla ja meikäläisen tunnit alkavat vasta kello kaksi. No miksi olen täällä, siitä syystä että kerkeän tutustumaan paikalliseen Moodlen maailmaan. Tuntemattomille siis se on verkossa oleva suojattu sivusto jossa on kurssien materiaaleja yms.. Tämä innokkuus tutustumiseen kaatui aika lyhyeen kun havaitsin että en pääse kirjautumaan sisään Moodleen.. Tietysti, no, jospa sähköpostivastaus tulisi hyvinkin pian meikäläiselle että miten oikein pääsen sisään kurssimateriaaleihin. Helpottaisi suunnattomasti.  Näkisin myös että mitä kurssini pitävät sisällään.

Tänä aamuna yllätyimme hurjasta ruuhkasta, joka kylläkin oli jokaisella reittivaihtoehdollamme jota koitimme käyttää ruuhkan estämiseksi. Täällä kuulemma se menee niin että jos lähtee 5 min aikaisemmin niin se on hyvä ja jos lähtee 5 min myöhemmin niin todellakin on jumissa ja keskellä ruuhkaa.. Ja täällä ei kuitenkaan asu 30 000 asukasta enemmän.. Tosin ihmiset tulevat tänne töihin tuolta lähikylistä ja kunnista.
(Vieläkään en ymmärrä ihan tarkalleen tätä systeemiä että miten kunnat ja alueet oikein jakautuvat.. taitanee viedä hetken).

Piti eiliseen tarinointiini kertoa että tiistain tunneilla tuli kotoinen olo.. En muista tuliko tästä jo kirjoiteltua.. Varsinkin toisella tunnilla kun takana istuvat puhuivat keskenään ja opettaja joutui hiljentämään heitä ja muutkin opiskelijat joutuivat vähän hyssyttelemään porukkaa..
Siinäpä itse ajattelin että no, eipä ole koulumaailma juuri muuttunut maasta toiseen.. Sama meininki näköjään kaikkialla. ;)  Tämä voi siis olla ns. tekijä helpottamaan kulttuurishokki kohtaamistani koulun osalta. Tosin en tiedä mikä auttaisi kohtaaman sitä faktaa että kun Kuusaalla meidän kampuksella on se max 600 opiskelijaa kerrallaan, täällä luku on melkein kymmenkertainen.. Ja vaikka onkin Intiat yms. koettu ja muuta, täällä ainakin vielä olo tuntuu kuin olisi neula heinäsuovassa.  No, vielä nyt ainakin ympärillä olevat pöydät ovat tyhjiä ja täällä on melko rauhallista. Ne jotka eivät ole tunneillaan, istustkelevat pöytien äärellä, juovat kahvia tai teetä..
Siitä voisinkin siirtyä kuvaamaan hieman tätä ns. keskeistä aluetta.

Koulun ikäänkuin keskellä on alue missä on paljon pöytiä, oleskelua ja ruokailuja varten. Tai oikeastaan tässä on ikäänkuin kaksi aluetta. Tällä ekalla alueella on tuommoinen kahvipaikka ja kai siitä jotain smoothietakin saa eli pirtelöitä.. He myyvät myös panineja, salaatteja, wrappeja, voileipiä ja kuumaa ruokaa (suora käännös heidän kyltistään).  Hintaluokasta en juuri tiedä koska aiemmin ei ole ollut mahdollisuuksia mennä kovin lähelle tiirailemaan hintoja.
Toisella alueella joka on siis melko lailla vieressä, ovet vain jakavat tämän tilan, sieltä löytyy ns. kouluruokasaareke ja mitä olen katsellut että mitä opiskelijoiden lautasella on, muistuttaa minua ainakin amerikkalaisesta kouluruokailusta ja olen siten kiitollinen omista eväistäni. (Host-äiti sanoi että Irlanti menee ehkä jossain asioissa enemmän Amerikan suuntaan ja tyyliin kuin muun Euroopan).
Siellä myös tuollainen ns. snack paikka ja myös piste mistä saa kahvia ja muuta. Tällä samalla alueella, joka on isoin näistä kahdesta, löytyy pieni kauppa tai kioski oikeastaan missä myydään kaikkea suklaapatukoista postimerkkeihin ja tamponeihin. Vieressä on pieni kirjakauppa jossa siis myydään kirjoja. En ole käynyt vielä sisällä sen tarkemmin. Kirjat ovat kuitenkin melko kalliita täällä ja uskoakseni minun ei tarvitse kirjoja ostaa.. Niitä voi lainata ja sitten löytyy myös noita e-kirjoja.

Täällä on myös kirjasto, joka on yllättävän pieni verrattuna opiskelijoiden määrään. Suurimman osan kirjaston tiloista taitavat viedä sellaiset opiskelupöydät, joita Suomessa en ole nähnyt mutta elokuvissa kuitenkin ja tv-sarjoissa, amerikkalaisissa sellaisissa. Sittenpä näen kuinka hyvin materiaalia löytyy kun ryhmätyöhön sitä aletaan etsimään. (En tiedä onko plagiointi täällä ongelma vai eikö kukaan osaa merkitä lähteitä kunnolla koska tiistain tunnilla siitäkin saimme kunnon opastuksen.. Mietin että mille luokalle oikein olen tullut.. :D tai sitten se on opettaja joka haluaa varmistaa kaiken kunnolla. )

Täällä on erikseen sellainen open access - alue, mikä on siis täynnä tietokoneita ja printtereitä. Tämä alue ei ole varattu vapaaseen surffailuun netissä vaan tarkoituksena on ymmärtääkseni tehdä koulutöitä yms ja sitten tulostella niitä. Seinällä luki oikein kieltolappu siitä että Facebookkia ei saa käyttää. Host-äitini tähän totesi kun kerroin asiasta että hän ei ole nähnyt kenenkään irlantilaisen tottelevan tuollaisia sääntöjä, tai sääntöjä yleensäkkään.. Kuka siis tietää.. :)

Eniveis, lähden kohta selvittämään muutamia käytännön asioita ja palaan taas astialle kun on jotain kerrottavaa tai muuten vain tylsää että jaan tuntojani täällä.

Sara

ajatuksia athlonesta ja muusta

Uskomatonta mutta totta, kirjoitan tätä tekstiä omasta huoneestani makoillen sängyllä. Toisaalta ei juuri tee mieli sanoa mitään muuta ettei tämä hyvä onni käänny ja yhtäkkiä netti katkaise tai jotain vastaavaa.. Ollaan siis n. 5 päivää pohdittu tässä että miten saisin netin koneeseeni ja luultu että jotain johtoa pitäisi käyttää.. Ja tänään kävin paikallisessa elektroniikkaliikkeessä kuulemassa että mitään johtoja ei tarvitse vaan valitsen verkon yms.. niin kuin yleensäkin.. No, sitten alkoi verkon metsästys ja kävi ilmi että se verkko on juuri se minkä olin valinnut ekana päivänä, se vain ei toiminut kunnolla silloin :) niimpäniin.

Alkuillan pyörin kone käsissä tuolla alakerrassa, pääasiassa ulko-oven edessä koska epäilemme että yhteys tulee siitä suunnasta.. Mutta asiasta ei ole takuita.. Olen kuitenkin onnellinen että yhteys toimii ja näinkin hyvin. Kiitos Jeesus!

Tänään siis olen nauttinut vapaapäivästä koska lukujärjestyksessä ei siis mitään ollut.. Tosin heräsin jo ekan kerran siinä seitsemän jälkeen, kai sitä pikkuhiljaa tottuu näihin herätyksiin.. mutta taisin nousta ylös vasta puoli kymmenen maissa.
Huvittavinta oli kun talon äiti ja hänen ystävättärensä olivat keittiössä kahvilla/teellä ja menin syömään aamupalaa, he poistuivat paikalta kun eivät millään halunneet häiritä syömistäni.. ja sitten kun joutuivat näin tekemään niin suuret pahoittelut.. Huvitti vähän, väliäkös tuolla kun kulkee ja menee, liiallisuuksiin ei kannata mennä.

Päiväni vietin Athlonen keskustassa, sain kyydin tältä toiselta ystävättäreltä ja tällä kertaa otin mukaan sateenvarjon. Ehkä näin oli hyvä koska ei tarvinnut sitä kertaakaan avata. Toki ilma oli sellainen vähän sumuinen ja kurjan näköinen, myöhemmin tuli pientä tihkusadetta mutta tunnetustihan se vain virkistää ja minä tykkään siitä :)

Kylän keskellä on siis vanha linna, jonka lähelle minut jätettiin ja turistien tapaan käväisin eräässä turistiliikkeessä ostamassa vähän postikortteja, täytyy mummolle lähettää tiedoksi että olen elossa. Kumma juttu täällä on että ns. Irlanti-kortteja ei juuri muualta löydy kuin parista liikkeestä. Tosin valikoima ja määrä voi kenties kasvaa kun mennään lähemmäs virallista turistikautta. Tosin tässä liikkeessä ehkä kaikki turistit olivat jo käyneet ja vieneet postimerkit.. No, tuossa kadun toisella puolella on pieni liike jonne voin poiketa niitä ostamaan.. Tuntuivat kadonneen koko kaupungista ja en kyennyt löytämään postia.

Tänään kuitenkin pääsin siihen tavoitteeseeni että sain käppäillä ympäri noita pieniä katuja ja vähän nähdä että miltä ja mistä Athlonen kaupunki on tehty.. Näin jopa Suomen lipun, en kyllä ymmärtänyt että mitä se teki juuri siinä kohdassa mutta tulipahan suomalainen olo sillä hetkellä. Täällä on siis paljon pieniä erilaisia liikkeitä, mukaanlukien monenmonta pubia.. Tästä kaupungista tulee mieleen ehkä joku vanha kaupunki. Rakennukset, vieri vieressä ja ihan eri näköisiä ja todetakseni että sisältä yleensä aika pieniä myös eli tavaroita on myös tungettu vieri viereen..  Kävelin pitkin Shannon - jokea ja ajattelin että kesällä tämä on varmasti vielä ihanampi kokemus ja silloin on tarkoitus myös mennä jokiristeilylle. Nyt, ei todella ole paras aika siihen.. :)

Tänään sitten kiertelin kaikki mahdolliset ja kiinnostavat liikkeet läpi ja kauhukseni on todettava että kallistahan täällä on. Ja tämmöiselle halpojen maiden matkaajalle pienenlainen kultturishokki. Mielestäni täällä on jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Voinen siis sanoa että kenties ei tule juuri mitään ostettua, tai sekin tarkoin harkiten. Toisaalta kaikkea on hyvä aina harkita, kun budjetti nyt on mitä on. Ja matkalaukku yhden kilon sallitun määrän jo tänne tullessa..

Kaiken kaikkiaan oli siis hyvä päivä, vaikkakin märkä niin kuin jokainen päivä täällä.. Sain vielä illaksi pientä ohjelmaa kun löysin huoneestani kaverin, perhosen joka ei suostunut lähtemään suosiolla ulos ja jouduin kutsumaan apujoukot että saisin sen täältä ulos.. Jostain kummasta semmoinenkin tänne löytynyt vaikka ulkona on niin kylmä että mikään siellä elä..

Huomenna taas kouluun ja no, menen sinne jo noin yhdeksäksi vaikka tuntini alkaa vasta klo 14. Onpahan aikaa hoidella asioita koneelta ja tutustua heidän Moodleen ja kurssiaineistoihin noiden kurssien kohdalta joilla olen jo tunneilla istunut.. Mistä tulikin mieleen että oli tiistaina kiva saada vähän tuntumaan tähän ns. luokkaani täällä.. Muutamat heistä tulivat juttusille ja tarjosivat apua kaikessa joten pikkuhiljaa alkaa varmasti löytyä se oma paikka. Huomenna siis kurssi nimeltä Applied Social Care.. Siinä tulee olemaan joku isotöinen ryhmäprojekti, jossa ehkä itselle suurin haaste se että ymmärtää aiheen ja asian..
Olen myös kurssilla Disabled: practice and jotain.. Erilaisista vammoista yms.. En ollut ekalla tunnilla joka oli maanantaina joten en tiedä tuleeko tästä koe vai joku projekti mutta ehkä viisaampi huomenna kun pääsen sinne moodleen.
Huomenna myös tapaaminen itse osaston pääjehun kanssa ja katsotaan nyt noi kurssit kasaan.. Että mitä oikeasti täällä tulen opiskelemaan ja että saan opintopisteitä.. TIistai iltapäivänä jutskailin yhden luennoitsijan kanssa ja hän sitten jotain ehdotteli. Katotaan että miltä toi lukkari nyt tulee näyttämään..

Tätä se siis on kun ei ole ollut aiemmin sosiaalipuoeln opiskelijoita, ainakaan Erasmuksen kautta tuolla.. (Sanoivat maanantaina että tarkoitus heillä on muuttaa tätä systeemiä täällä niin että opiskelijat tulisivat koko vuodeksi, eivätkä vain yhdeksi kaudeksi.. ) Mutta, huomenna olen siis todella paljon viisaampi asian suhteen.. Nyt menen jutskailemaan facebookkiin siskon kanssa.

Sara

Alku osa 2

Tähän alkuun kuuluu siis asettuminen perheeseen ja koulun alkaminen.. Kirjoittelen nyt tätä koulussa ja kuuntelen toisella korvalla irlanninenglantia tuossa vieressä.

Perhe jossa asustelen on todella mukava. Siihen kuuluu siis äiti, isä ja kaksi lasta, tyttö ja poika. He asuvat tämmöisessö B&B paikassa, omistavat sen ja koska on ollut melko hiljaista siksi he päätyivät ottamaan minut luokseen. Lapset ovat kolmetoista ja neljätoistavuotiaat. He käyvät koulujaan tuossa lähellä ja aamuisin tulen sitten heidän kanssaan samaa matkaa. Heidän kouluissaan tosin on koulupuvut, joka on vähän erilaista kuin mihin itse tottunut.. Täällä ei onneksi sitä ole.

Perjantaina olin toki todella väsynyt kaikesta matkaamisesta mutta silti tuli istuskeltua perheen kanssa ja juteltua kaikenlaista maan ja taivaan väliltä.. Tapasin myös muita paikallisia ja kenties kontakteja tätä vaihtoaikaa ajatellen. Lauantaina menin käymään keskustassa, hoitamassa peruasioita kuten hankkimassa paikallisen sim-kortin.. Koitin etsiä myös muuntajaa (en nyt muista sitä sanaa suomeksi) mutta että saan ladattua läppärin yms.. mutta niitä ei löytynyt tähän läppäriin sopivia.. Koitin myös etsiä apua nettiin liittyen mutta asia on vielä ikäänkuin kesken. Kenties huomenna olen vähän viisaampi ja saan paremmin yhteyden.. Täälläkin koulussa kun on moodlet yms.. sähköpostit joita pitäisi lueskella ahkeraan. Eikä se onnistu täällä kovin hyvin.

Kun olin keskustassa, tarkoitukseni oli hieman kävellä ympäriinsä ja tutustua pikkukatuihin ja liikkeisiin yms.. mutta siinä vaiheessa kun siirryin ensimmäisestä ostoskeskuksesta toiseen, satoi kaatamalla vettä ja paperipussini kastui.. Niin todellakin, täällä voi päivän aikana kokea kaikki neljä vuodenaikaa ja sää vaihtelee kuin mikäkin.. Kaatosateessa ei siis tehnyt mieli oikein kävellä sen enempää.
Lauantai iltana menimme perheen kanssa Pizza Mamaan syömään. Ja täällä, ainakin tässä ravintolassa, on sellainen tapa että voi tuoda omat juomat. Hieman hämmästyin kyllä kun perheen äiti otti viinipullon kassistaan ja avasi sen.. mutta näin siis täällä. Tilalla voisi siis olla olutta tai mitä hyvänsä.

Sunnuntain vietin ihan vain oleskellen ja valmistuen henkisesti maanantaihin.. Tosin kävimme paikallisessal Lidlissä = Aldassa, joka on Lidlin veli. Kävimme ostamassa lämmittimiä, jotta minulla olisi siis lämmin.. (Eka yö oli hieman kylmä). Menimme klo 11 sinne ja kymmentä yli kaikki lämmittimet oli viety. Eräs mies osti 4 kappaletta ja sanoi että jouluna heillä ei lämmitykset toimineet ja toiste hän ei halunnut sitä tapahtuvan... Niin, täällä siis oli todella kylmä ja lunta yms.. vedet poikki ja putket jäässä. Jotain mihin he eivät todellakaan ole tottuneet. Nyt ei ole lunta mutta aamuisin on kyllä jäätä auton ikkunoissa aj mielenkiintoista on istua autossa ja rukoilla että hengissä selvitään. Näillä ei kun ole talvirenkaitakaan..

Eilen koulu alkoi ja meitä nyt aloittavia kansainvälisi opiskelijoita on 23 tällä lukukaudella. Suomesta, Kanadasta, Jenkeistä, Saksasta, Ranskasta, Liettuasta, Sloveniasta, Saudi-Arabiasta yms.. Suurin osa opiskelee Liiketaloutta, kaksi tiedettä ja minä ainoa sosiaalialan opiskelija.. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono :D Eilinen meni oikeastaan lukkarien katsomisessa ja muussa.. Täällä kuulemma lukujärjestys aika pitkälti on se yksi ja sama huhtikuun loppuun asti.. Sitten on  kokeet ja sitten se on ohi. Oma lukujärjestykseni näytti vielä tyhjemmältä kun viivasin pois kaikki kielet ja lait.. Tänään olisin mennyt tsekkaamaan Public Policy - kurssin, mutta opettaja ei koskaan ilmestynyt ja siellä oli ainoastaan toinen opiskelija kanssani.. Hän on luokallani joten oli ihan kiva vähän kysellä häneltä tuosta kurssista ja mitä hän tykkää koulusta. ja oli siis miespuolinen.. saa nähdä paljonko heitä täällä on. Mutta niin, tuo politiikka kurssi ei siis ollut minua varten ja tarkoittaa että tyhjiä aukkoja tulee olemaan enemmänkin lukujärjestyksessä.. Vasta torstaina pääsen tapaamaan Sosiaalialan osaston pääjehua ja keskustelemaan kursseista. Sihteerin kautta piti mennä ja kaikkea, niin ne täällä. Koitan nyt mennä tuon annetun lukkarin mukaan jotenkin ja katsoa miten lukkari menee.. Suurin osa opiskelijoista asuu tämän koulun lähellä opiskelija-asunnoissa ja oma asuinpaikka on aika lailla kauempana verrattuna heihin.. Mutta täytyy vain sovitella vähän että miten kaikki menee. Omat aikataulut ja kyydit.. Täältä kun ei busseja kulje juurikaan tuohon minun asuntoni suuntaan.
Kaikki varmasti selviää, se vain vie oman aikansa. Kun pitää vielä kirjoitella noita sopimuksia yms.. kursseista niin on hyvä varmistaa että otan juuri nuo tietyt kurssit ennen kuin lähetellään papereita puolin ja toisin.

Eilen koin ehkä suurimman kulttuurishokin tähän mennessä.. Meille esiteltiin koulua ja kampusta ja sitten mentiin opiskelijoiden hengailupaikkaan Scribes'n. Ja tämä paikka on siis baari iltaisin.. Siellä opiskelijat söivät ruokaa ja joivat olutta.. Niimpä niin, jos siis tuntien välissä tulee jano, tietää minne mennä Guinnesille.. :D hahah.. Tuossa paikassa järjestetään viikoittain erilaisia bändejä esiintymäään, livemusiikkia yms.. Se on siis ehkä huono puoli siinä että ei asu lähellä, mutta toisaalta en kyllä ole Suomessakaan ollut suuri juhlissa kävijä.. Tokihan sitä täytyy käydä tutustumassa mutta muuten, no katsotaan.

Koulu on sekamelska ja luokkia on vaikea löytää.. Ne on kooditettu ja olo tuntuu kuin turistilta kun katselee karttaa missä mikäkin alue löytyy. Koulua koko ajan uudistetaan ja rakennetaan lisää uusia tiloja , joten nämä vanhatkaan eivät ihan kaikkea tiedä kun eivät opettajatkaan. Tämän jälkeen osaan suunnistaa minne vain.

Mainitsenpa tässä tähän pitkään sepustukseen että kaikkea Irlantilaista on tullut maisteltua ( pekoni, black pudding,plum puddin,  joku crisp juttu, yms.. vielä en ole päässyt juomapuoleen :D ) Ja kaikenkaikkiaan menee hyvin.. Täytyy vain aina totutella että sisälläkin on kylmä.. Toki täällä on takka ja minulla on ns. huone missä voin istuskella, katsoa tv.tä ja lämmitellä takan loimussa.. Se vaan ei aina lämmitä niin nopeasti kun sitä toivoisi..

Katsellaan jos ensi kerralla olisi nettiasiat kunnossa ja pääsisi tänne vähän useammin ettei näistä tarinoista tule älyttömän pitkiä kuten näköjään tapanani on. Koitan vielä hoitaa muutaman asian ennen kuin nettiyhteyteni katkeaa.. Se on moro.

Sara

Alku osa 1

Noniin.. vihdoin löysin aikaa/mahdollisuuden hieman kirjoitella tänne blogiin.. Teen tämän kahdessa osassa koska niin paljon kertomista.. (tosin akku näyttää hurjaa vauhtia tyhjenevän ja molemmat converterit eivät mahdu läppärinn virtajohtoon eikä kaupasta löytynyt sopivaa.. Niimpä niin..

Eli matka tänne Athloneen meni todella hyvin. Aikaisin aamulla oli herätys perjantaina ja äiti heitti kentälle. Menin check-in jonoon ja juuri ennen omaa vuoroani kuulin nimeäni huudettavan. Käännyn ja näen Davidin ja Esterin.. Olin että vau! Juuri ne ihmiset joita mielessäni olin harmitellut että vitsit kun en nähnyt heitä kun olivat Suomessa.. Ja siinä he olivat, edessäni. Kävi vielä ilmi että he matkaavat Tukholman kautta, joten olimme siis samalla lennolla.. Olikin siis todella mukava vaihtaa kuulumisia lentokoneeseen pääsyä ennen. . ja Tukholmassa myös.. Heidät näin kaksi vuotta sitten Nykissä ja nyt myös pitkästä aikaa.. Oli kiva kuulla että he olivat halunneet myös nähdä minutkin. Ja näin yhteentultiin siis.  Vaihtoaika oli noin 1.35 minuuttia mutta 45 minuuttia meni jo Suomessa kun lentokoneen moottoreita sulateltiin.. Pientä jännitystä siis ilmassa mutta hyvin saivat sen kiinni koska minulla oli hyvin aikaa Tukholmassa löytää oma porttini, joka oli toisella puolella käytävää kuin Esterin ja Davidin portti. Oli siis siunattu olo..

Siitä jatkoin kolme tuntia Dubliniin. Jonka nukuin.. LÄhestyessä Dublinia oli kiva katsella maata ja ihastelin että onpas vihreää.. Viisi minuuttia siitä tajusin vasta että hetkonen, täällähän ei ole lunta laisinkaan.. Luntahan piti olla.. No, Selvisin hyvin ja laukkukin löytyi, se tuli juuri oikealla hetkellä eteeni kun saavuin matkatavarajutun luokse. Kaikkihan tuntuu menevän niin putkeen.

Sitten etsin paikan josta ostin lipun Athloneen.. Citylinkin bussilipun siis ja hintaa tälle tuli 13e. Halvempi vaihtoehto siis kuin juna joka olisi ollut n. 20-25e.
Hieman vähän arvelutti että osaanko jäädä pois bussista oikeassa kohdassa.. Lipunmyyjä vakuutti että kuski ei jätä minua bussiin, kuski kun kirjaa ylös aina että kuka jää minnekin ja siten varmistaa että pysähdyksiä tapahtuu.. Ja bussinkin löysin ja sinne pääsin istuskelemaan.. Ensi havaintoni Dublinista oli se että täällä ei ole niin kylmä kuin luulin.. Että minähän olen varautunut äärimmäiseen kylmyyteen.. Niimpäniin.
Mutta siis, selvisin Dubliniin, selvisin bussiin ja siitä matka jatkui hetken päästä kohti Galwayta ja Athlone siis siinä matkan varrella..

Pitää tähän väliin kertoa hauska ilmiö.. Eräs kundi auttoi laittamaan kassini bussin tavaratilaan. Sitten kun kiitin häntä, hän sanoo: no bother. Itse kun on tottunut että joku sanoo you're welcome tai no problem, omaan korvaan se jotenkin kuulosti negatiivisemmalta kuin mitä oikeasti oli tai mitä tämä tyyppi tarkoitti. Tässä taisi olla siis ensi kosketukseni erilaisiin sanontoihin ja sanoihin mitä tulisin kohtaamaan..

Niin, selvisin siis Athloneen ja osasin jäädä oikealla pysäkillä pois.. Sitä ennen bussi kaarsi kouluni kautta ja pääsin siis näkemään paikan missä pääsisin viettämään kevään. En juuri tiennyt mitä ajatella mutta kivajuttu. Kyytikin tuli 5 minuutin päästä soitostani että olen perillä.
Ja niin minua tultiin hakemaan, tämä rouva johon olen ollut yhteydessä, Jackie, tuli hakemaan minut ja tavarani. Ja niin seikkailu alkoi todenteolla.

Viime hetken tuntemuksia..

Vielä ei tule viestiä vihreältä saarelta, huijasin siis edellisessä viestissäni. pahoittelen.

Oli nyt pakko laitella tähän viime hetken tuntemuksia..
Tässä on nyt alkanut vähän jänskättämään, tämä viikko kun muut luokkalaiset ovat harjoitteluissaan ja itse ollut kotona on tuntunut jotenkin käsittämättömältä.. Että mitäs tässä nyt ollaan tekemässä tai minne menemässä.. Ei kai nyt minnekkän Irlantiin asti kuitenkaan.. :D

Tänäänkin tuli sellaisia ajatuksia ja tuntemuksia että mitä tässä ollaan oikein nyt tekemässä.. Mihinkä olen itseni pistämässä .. :) Kaikenlaista kokeneena sitä tietysti toivoo että kaikki menee ja vastassa todella odottaa mukava perhe ja paikka asua.

Tuossa iltasella käväisin kotiseurakunnassa ja sain oikein matkaan siunauksenkin vaikka sen takia en sinne mennytkään. Oli kyllä kuitenkin mukavaa. Ja pääsinpä yllättämään myös monet, kaikki eivät taida lukea Facebook-päivityksiäni ;) Vielä kaiken tämän mahtavuuden lisäksi kun kerättiin rahalahja, kerättiin myös minulle oma  kori.. Todella otettu ja siunattu olo.. Sain siis matkaani valkoisen kirjekuoren, jota en ole vielä avannut joten en tiedä mitä se sisältää (paitsi kolikoita äänestä päätellen).. Avaanpa sen sitten kun koen että tarvitsen.

Aamulla odottaa herätys klo 5 ja puoli tuntia siitä eteenpäin lähdemme äidin kanssa matkaan kohti lentokenttää jotta olemme siellä n. klo 6.. Jotain historiallista tässäkin koska yleensä se on ollut iskä joka on minut kentälle aina vienyt.. No, äiti jatkaa tuosta matkaa töihin ja saapa kerrankin viedä minut.. :)
Lento lähtee klo 8 ja tarkoitan myös sitä :D Se todellakin lähtee ja Arlandan kautta lennän jossa vaihto ja puoli kaksitoista pitäisi sitten olla Dublinissa. Perjantai on kuulemma siellä hiljainen päivä, en tiedä onko siellä loppiaisen viettoa ja tätä juhlapyhien viettoa mutta eipä minua hiljaisuus haittaa. Eipä ole busseissa sitten ruuhkaa. ja sieltä matka sitten jatkuu kohti Athlonea.

Nyt totean että seuraavan kerran kuulumisiani siis Athlonesta ja uudesta kodistani ja irkkuperheestäni.

Seikkailu alkakoon!

4 nights left

Uutta vuotta kaikille tasapuolisesti!

Nyt ollaan jo päästy vuoden 2011 puolelle ja päivät sen kuin vähenee.. Perjantaina pitäisi olla jo Athlonessa.

Joululoman aikana sain hoidettua muutamia asioita. Vakuutukset ovat kunnossa ja sain myös passikuvankokoisia kuvia aimo kasan veljeltäni.. Ei tarvinnut mennä ja maksaa 20e 4.stä kuvasta.. Sain 32 ja en maksanut mitään.. No, vahdin vähän lapsia.. :) Jotain hyötyä sisaruksista.. heh heh.
Lääkkeet on pakattu ja kohta varmaan pitäisi pakata tuo matkalaukkukin.
Viikonlopun vietin siivoamalla Kuusaan kämppää, on mukavampi tulla kivan näköiseen kotiin kesällä.
Tänään kävin vielä haistelemassa koulun tuoksuja Sairaalanmäellä. Vaikka opettaja olikin sitten sairaana, sain kuitenkin monta asiaa hoidettua pois alta niin ei jää mikään juttu odottamaan kesää.

Eniten olen ylpeä siitä että Kelan kanssa meni kaikki jutut tosi hienosti. Kun sain päätökseni ihmettelin vähän erästä päivää paperissa ja tein muutaman puhelinsoiton.. Kävikin ilmi että oli siellä inhimillinen virhe tapahtunut ja tottakai olen kelpoinen saamaan tuen myös siihen ajalle kuin sitä hainkin.. Nyt on rauha kesäkuun tuesta myös. Voinee siis sanoa että reissusta voi taloudellisestikin nauttia, kunhan nyt ne apurahat vaan ilmestyisivät tilille.. Päivämäärät tuntuvat jotenkin turhilta jos niitä ei kerta noudateta..
No, kenties huomenna.. (Laskut odottavat maksamistaan..)

Tänään ja jo viikonlopun aikana tuli jätettyä monet jäähyväiset. Hiemanhan sitä tuli haikea olo, vaikkakin tietää että "pian" olen jo täällä takaisin.. Kuitenkin 5kk loppujen lopuksi menee aika nopeasti, kun on tekemistä. Naapurikin sanoi että olen oikein mieluinen naapuri ja kun menin hyvästelemään niin rouvalla nousi kylmät väreet kun luuli että hyvästelin iäksi (luuli että muutan poies), mutta oli sitten heille iloinen yllätys että kylläpäs minä jäänkin.

Nojuu, viime viikolla soittelin rouva Mannionille tulostani ja aikatauluistani.. 7.päivä Irlantiin. Matkasuunnitelmat sen osalta sitten muuttuivatkin niin että en menekkään junalla Athloneen vaan otan bussin suoraan lentokentältä Athloneen. On kuulemma helpompi, ( ei halunnut etät joudun seikkailemaan Dublinin keskustaan) ja myös halvempi vaihtoehto tämä bussi. Sehän käy minulle mainiosti.. Ei sillä että olisi mitään pientä seikkailua vastaan, mutta kyllä se on vain kiva jos välillä helpolla pääsisi ja ainakin halvemmalla.. Busseja lähtee tunnin välein lentokentän pääovien edestä.. Voiko olla parempi juttu..

Olen myös selvittänyt että perheessä on ainakin poika, koska tämmöinen poika vastasi puhelimeen.. Katsotaan sitten perjantaina että pitääkö tämä paikkansa vai kuka hän sitten olikaan. Salapoliisintyötä parhaimmillaan..

Seuraavat viestit saakin lukea sitten Vihreän Saaren kamaralta..

Bye!