the end

Tervehdys Suomesta, olen täällä ollut nyt perjantaista ja koitan sopeutua Suomen eloon.

viimeinen koe meni ihan mainiosti, uskon että kaikista läpi pääsen ja toivon mukaan myös saan ihan hyvät arvosanat.  Kokeessa oli kysymyksiä jotka tiesinkin tulevan sinne ja osasin ainakin tärkeimmät jutut niistä kertoa. Enkuksi kun on vielä haasteellista ainakin itsellä löperrellä ja laperrella.  Oli kuitenkin mahtava fiilis kun kokeet olivat ohi ja sai päästä ihan lomalle. Varsinkin kun tiesi että aika Irlannissa on lopussa.

Siskoni oli siis viimeisen viikon luonani Irkuissa ja yhdessä matkasimme Suomeen. Viikkoon mahtui monenlaista, viimeisiä hetkiä kavereiden kanssa, hyvästien jättöä. Illallisporukalla järkkäsimme Samuelille ns. yllätyssynttärit, jotka oikeasti ovat huomenna mutta meistä ei juurikaan moni olisi ollut niitä juhlimassa. Kävimme Galwayssa vielä viimeisen kerran ja eikös vain vettä tullut tuutin täydeltä vähän joka suunnasta. Saatiin olla pelastavia enkeleitä erälle tytölle, jonka kirjeet lähtivät lentoon tuulessa ja läheltä piti ettei läheiseen jokeen. Päivän hyvä työ tehty :D

Dublinissa vietimme kaksi vikaa yötä. Jalat rakoilla kävelty koko viikko. Kävimme toki Guinnessin tehtaalla ja voin kertoa että ei ole hyvä ottaa Guinnessia tyhjään vatsaan vaikka onkin melkein kuin yksi ateria. No, kantapään kautta pitää joskus asioita oppia. Meidän piti myös käydä Jamesonin tehtaalla mutta eikös vain tehdas ollut kiinni juuri sinä päivänä. Heillä oli jokin yksityinen Jameson-juhla. No, on siis ainakin yksi syy mennä vielä joskus Dubliniin käymään.. Dublinissa me käytimme myös hyödyksi tätä hop on - hopp off - bussi systeemiä, joka on kyllä tosi kätevä. Reitin varrella tosi kivoja paikkoja, varsinkin turistille ja lippu on voimassa kaksi päivää. Kaikkea ei siis tarvitse nähdä päivässä. Meille se oli kätevä koska ei tarvinnut kävellä niin pitkiä matkoja, vaan saattoi välillä vähän lepuuttaa jalkoja. Hotelli oli melko lailla keskustassa Parnell Streetillä, joten kaiken ytimessä saimme olla. Tosin yllättävää oli että huoneen taso oli paikoitellen hieman puutteellinen, mutta makoisat unet saimme kyllä. (Tässähän sitä on jo niin kokenut asiantuntija muutaman hotellin jälkeen XD nojuu)

Jos tässä nyt jotain ajatuksia tästä keväästä sanoisi tai yhteenvetoa niin parhainta ehkä oli ihmiset joita tapasin ja joiden kanssa sain aikaa viettää. Muuten kevät olisi ollut kyllä aika laimea ja erittäin tylsä. Lähdin uusien kokemusten perään ja niitä sainkin, vaikka suuria odotuksia mistään nyt ei ollutkaan. Toisaalta en tiedä olenko pettynyt vai supertyytyväinen ajasta. Tottakai kokemukset ulkomailla opettavat ja antavat jokaiselle jotain. Olihan itsellänikin hetkeni kun olisi voinut sieltä vain lähteä pois taakse katsomatta. Aika aikansa kutakin, niinhän sanotaan. Nyt on yksi vaihe elämästäni takana ja aika siirtyä seuraavaan. Jään innolla katsomaan mitä se pitääkään sisällänsä, toivottavasti ihania ja mielenkiintoisia asioita.

Kiitos tuestasi reissuni aikana ja mielenkiinnostasi blogiani kohtaan. Katsotaan missä seikkailuissa seuraavaksi tavataan.

Sara 

2/2 almost here

Tässä lukemisen lomassa ajattelin raapustaa muutaman sanasen. Otsikon tapaan toinen koe on siis edessä, huomenna tarkemmin sanottuna ja tässä siis vähän muistiinpanoja lueskelen siihen. Olen onneksi jo lukenut kokeeseen hieman viime viikolla, ennen kuin siskoni tuli tänne, jotta ei tarvitse niin paljoa lukea nyt ja enemmänkin vain vahvistaa sitä luettua. Uskoisin kyllä että kokeesta läpi pääsen ja olen jokaiseen alueeseen liittyen jotain opetellut, jotta pystyn vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mutta valitsen sieltä sitten ne kolme kysymystä. Ja tokihan aion käyttää sanakirja mahdollisuutta, antaa ainakin henkistä turvaa.

Perjantai aamuna siis matkasin Dubliniin aikaisella bussilla siskoani vastaan. Hänen lentonsa olivat menneet hyvin ja oli myös ajoissa Dublinissa.  Emme lähteneet kulkemaan sen enempää Dubliniin koska jo pitkä matkustaminen siskolla takana, Aamulla puoli neljältä lähtenyt matkaan.. :/ Niimpä niin.
Bussissa tuli siis itse istuttua kyllä taas varsin paljon, mutta oltiin ihan kivan ajoissa Athlonessa ja haettiin mun laukut kämpiltä ja tultiin tähän hotellille.
Creggan Court Hotel on paikan nimi ja ihan sellai perus hotelli. Varsinkin liikemiehille yms., en usko että kovinkaan moni asiakas viettää täällä näin suuresti aikaa kuin me, tätä pohdittiin tänä aamuna kun keskusteltiin aamupalan samanlaisuudesta joka aamu ja kuinka siihen kyllästyy näin useamman aamun jälkeen. No, huomenna vika aamu tässä hotellissa.

Perjantai illalla mentiin Athlonen keskustaan, mentiin juhlistamaan siskon loman alkua ja yhteistä aikaa täällä Athlonessa, ja tietenkin sinne parhaaseen ravintolaan. :) Sääkin oli oikein mukava, hieman käveltiin siinä kaupungilla, sisko pääsi näkemään tämän kaupungin ytimen ja millaista täällä on. Tosin iltalenkistä tuli odotettua pidempi kun vähän kierrettiin niin että hetken oli sellainen fiilis että missäs ihmeessä oikein olen.. :D No, maistuipahan uni ainakin.

Lauantai aamuna mentiin tuonne mun kämpälle, missä siivottiin mun huone luovutuskuntoon ja laitoin kasseihin loput tavarat. Olin onnekas että sain eräälle kaverille lahjoittaa mm. peiton, tyynyt, lakanat, pyyhkeet, kuivaruoat, pesuaineet yms.. Eli kaiken mitä itse en ota mukaan. Kaveri oli myös hyvin kiitollinen tästä, juuri muutti uuteen paikkaan itsekin. Sitten menimme vähän keskustaan käppäilemään ja tutkimaan kauppojen sisältöjä. Ostimme myös vähän tarjoiltavaa illan kekkereitä varten. Menimme erään kolmannen osapuolen kotiin viettämään ns. läksiäisiä. Oli kyllä tosi mukavaa viettää rentoa iltaa mukavien kavereiden kanssa ja syödä kaikenlaista naposteltavaa ja sen semmoista. Päivä meni kyllä tosi nopeasti.

Sunnuntaina mentiin siskon ja kaverin kanssa sitten käymään Seanin pubissa eli Irlannin vanhimmassa pubissa. Odoteltiin siellä Viikinki-laivan lähtöä jonka kyydissä saimme nauttia 75minuutin pituisen reitin Shannon-joen varrella. Ilma oli matkalle lähdettäessä ihan jees, varsinkin kun tuuli oli takana päin. Jossain reitin varrella hieman tuuli puhalsi kylmästi mutta emmehän me siitä enää mitään vilttejä jaksaneet hakea jalkojemme peitoksi.. Pois se meistä.
Retken jälkeen pientä lepoa ja sitten olikin kaverin yllätys synttäreiden vuoro. Hän täyttää 25-vuotta hieman myöhemmin tässä kuussa, mutta silloin olemme jo kaikki missä milloinkin, joten päätettiin vähän yllättää meidän illallisporukalla ja oli kyllä tosi kiva ilta yhdessä. Viimeisiä sellaisia. Synttärisankarille ilta oli myös mieleinen, joten sehän tärkeintä.

Maanantaina kävin luovuttamassa avaimen kämpille ja nyt sille siis hyvästit sanottu.. Sen jälkeen suunnattiin nokka kohti bussi asemaa ja bussilla Galwayhin, täytyyhän länsirannikkoonkin luoda katsaus vielä viimeisen kerran. Luulen että Galwaylla on kyllä jotain meitä vastaan, koska siellä sataa aina kun ollaan oltu siellä. Huvittavinta on kun aurinko paistaa ja erilaiset vesikuurot tulevat taivaalta. Onneksi myös sisätiloissa on hyvä olla. No, nyt täällä Athlonessakin vähän ripsottaa vettä kylläkin.. Ilmat kun ovat kovin arvaamattomat.

Galwayn keskusta tuli kierreltyä ja maisemista nautittua. Kaikinpuolin ihan mukava päivä.
Tänään tiistaina tiedossa siis kokeisiin lukua ja koululla pitäisi käydä lentolippu tulostettuna hakemassa.. Ehkä jos muutaman koulukaverin siitä vielä bongaisi. Illalla viimeiset moikkaukset kavereiden kanssa kun huomenna en varmaankaan kerkiä heitä näkemään. Menee muuten vähän tiukaksi. Tää päivä on siis ehkä vähän sellainen iisimpi päivä menemisen suhteen, toisaalta ihan hyvä. Saadaa vähän lepuutettua jalkojamme jotka onkin olleet kovalla koetuksella kävelyn suhteen.. :) Dublinissa kun sitä on sitten tiedossa aikalailla. hehe.

No, nyt koitan palata lukuinnon äärelle ja ymmärtää asioita vähän paremmin. Viimeisiä päiviä viedään. Perjantaina Suomehen. Niin ne vaan kaikki päättyy aikanaan.. 

1 ohi - 2 edessä

Eilen oli sitten ensimmäinen kahdesta kokeesta. En kyllä yhtään tykkään myöhäisistä ajoista. Kello 16.00 ja klo 18.00 saakka.
Kahden tunnin koe ja neljä kysymystä joihin esseevastaukset pitäisi saada. Voisin sanoa että tässä kokeessa ei monikaan lähde kovin aikaisin pois. Kyllä itsellä teki tiukkaa, mutta sain kiristettyä tahtia ja ehkä se vaati veronsa vastauksissa mutta sen sitten näkee. 30 min per vastaus on aika vauhti kyllä, kun kysymykset ovat laajoja, pitää kirjoittaa vastaus englanniksi ja ehkä vähän miettiä kielioppia ja myös sitä että mitä oikeasti nyt laittaa vastaukseen.

Tätä koetta en paljonkaan hermoillut, koe oli jotenkin hyvin virallinen, hienot viralliset koepaperit ja vastauslehtinen kansijuttuineen. Ehkäpä tämä myös ymmärrettävää näin isommassa oppilaitoksessa :)

Voinen myöntää tässä edelleen että lukuinto oli vähän poissa mutta onneksi hieman sain kuitenkin luettua kokeeseen. Pelkäsin hieman että onko kokeessa tarpeeksi kysymyksiä joihin pystyn vastaamaan, mutta niitä oli enemmän kuin tarpeeksi ja pieni valinnan vaikeus oli. Toivottavasti valitsin oikeat kysymykset. Voinen sanoa että kyllä läpi pitäisi päästä, itse en nyt jaksa edes haaveilla mistään mahtisuorituksista kuten jotkut muut..

Nyt pitäisi siis lueskella vähän tiiviimmin tuohon toiseen kokeeseen joka on ensi keskiviikkona.. Vaikeita asioita, mutta hyvät vinkit opettajalta.

Nyt kaveri tuli, palaan astialle. 

life is life ja piste

hellurei,
piti kai jo aiemmin tällä viikolla jotain raapustella, tai kuvittelinkin ehkä jotain raapustelleeni mutta enpä sitä sitten tehnytkään.

No, viikko on mennyt. Ei nyt voi sanoa nopeasti mutta ehkä toipuessa Suomen lomasta.. niimpä, joskus lomat tarvitsevat vielä lisälomansa jotta toipuu siitä. Oli kyllä hyvä että kävin Suomessa, tai missä tahansa olisi varmasti ollut hyvä vaihtoehto koska täällä jo parin päivän oleilu tekemättä mitään on melkoisen tylsähköä. Vasta tänään tuli eräs kaveri paikan päälle ja muutenhan vielä on melko autiota tuolla opiskelija-asuntoloissa.

Keskiviikkona minäkin sain uuden kämppiksen, Hillary nimisen naisen. Muutti tuonne yläkertaan yhteen monista vapaista huoneista. Tosin tämä on vain lyhytaikainen vieras ja ei ole häntä juuri keittiössä tai yleisissä tiloissa näkynyt. On vanhempi rouva, joka asustelee nyt hetkisen tässä koska hänen äitinsä asuu läheisessä vanhainkodissa. Lähtö taitaa olla lähellä, niin sanoi. No, ei ainakaan ole metelistä kovin vaivaa. Kun saisi vain luettua.
Se on jännä juttu että vaikka ympäristö antaisi hyvätkin puitteet lukurauhalle, voi tulla erinäisiä häiriöitä yms. jotka rikkovat oman keskittymisen ja mielenrauhan. Ihmiset eivät siis osaa ajoittaa uutispommiensa tiputtamista niin laisinkaan. Kaikkea ei pitäisi sanoa sähköisten viestimien välityksellä vaan toivottavaa olisi kasvotusten asioiden puinti. Mutta minkäs sille voit kun toisten mieleenkään ei voi mennä tätä neuvoa antamaan, varsinkaan näin jälkikäteen. Nyt siis pikapikaa pitäisi kai käydä joku sielunpuhdistus ja muistinmenetys että luku onnistuisi, pattitilanteessa tunnutaan olevan. Onneksi tuo tiistainen koe on Irkkuopintojen koe, joka perustuu tietoihin tunnilla ja retkillä. En ole siitä niin huolissani kuin siitä toisesta viikon päässä olevasta kokeesta.

Keskiviikko ja torstai on pyhitetty siihen lukemiseen, perjantaina matkaankin Dubliniin siskoa vastaan ja viikko matkaseuran kanssa alkaa. Sekä siirryn nauttimaan hotellin aamiaisista ja muusta palvelusta.. :)
On muuten melko jännä fiilis, koska en juurikaan ole lennellyt toisten kanssa, vain yksin. Viimeksi vuonna 2006 Intiaan ja takaisin matkaseurassa. Tosin on aina kivempi seurassa kuluttaa lentokentän lattioita, yksin se alkaa olla jo tositosi tylsää. Myöskin tällaisesta visiitistä että joku tulee tervehtimään meikäläistä onkin jo pari vuotta aikaa, joten sekin on oikein mukavaa. Pääsen skarppaamaan oppaan taitojani. Ehkä minutkin löytää sitten Alanyasta tai Bulgarian Sunny Beachilta matkaoppaana.(Ainoa suomalainen ohjelma jonka pystyn katsomaan läppärillä netistä.. :)


Olen tässä tällä viikolla nauttinut kauniista säästä täällä Irkuissa ja kuulemma pääsiäisenäkin oli oikein ihanaa. Tänään vähän sataa tihutti aj naurettiin kaverin kanssa että niimpä niin, nyt ollaan täällä molemmat ni sää voi näyttää kurjat puolensa. Perjantaina toki tuli seurattua hieman kuninkaallisia häitä, tosin tärkeimmät missattiin telkkarista. Mutta nautitttiin säästä ulkona ja kavereiden kanssa yhdessä olosta. Mikäs tässä ollessa. Vajaa kaksi viikkoa niin olen taas Suomessa.
Kovasti jo odotan että pääsen omaan pikkukolooni ja pääsen laittamaan työpajan käyntiin, voin surrutella naapureiden iloksi ompelukoneella joka vielä odottaa minua jossain päin Suomea ja sitten nautiskella kätteni töistä.

Nyt haukotuttaa niin vietävästi, onhan tässä jo nukuttukin koko viikonloppu.. aika taas siis mennä tutimaan. Kuulumisiin.