Tervehdys Suomesta, olen täällä ollut nyt perjantaista ja koitan sopeutua Suomen eloon.
viimeinen koe meni ihan mainiosti, uskon että kaikista läpi pääsen ja toivon mukaan myös saan ihan hyvät arvosanat. Kokeessa oli kysymyksiä jotka tiesinkin tulevan sinne ja osasin ainakin tärkeimmät jutut niistä kertoa. Enkuksi kun on vielä haasteellista ainakin itsellä löperrellä ja laperrella. Oli kuitenkin mahtava fiilis kun kokeet olivat ohi ja sai päästä ihan lomalle. Varsinkin kun tiesi että aika Irlannissa on lopussa.
Siskoni oli siis viimeisen viikon luonani Irkuissa ja yhdessä matkasimme Suomeen. Viikkoon mahtui monenlaista, viimeisiä hetkiä kavereiden kanssa, hyvästien jättöä. Illallisporukalla järkkäsimme Samuelille ns. yllätyssynttärit, jotka oikeasti ovat huomenna mutta meistä ei juurikaan moni olisi ollut niitä juhlimassa. Kävimme Galwayssa vielä viimeisen kerran ja eikös vain vettä tullut tuutin täydeltä vähän joka suunnasta. Saatiin olla pelastavia enkeleitä erälle tytölle, jonka kirjeet lähtivät lentoon tuulessa ja läheltä piti ettei läheiseen jokeen. Päivän hyvä työ tehty :D
Dublinissa vietimme kaksi vikaa yötä. Jalat rakoilla kävelty koko viikko. Kävimme toki Guinnessin tehtaalla ja voin kertoa että ei ole hyvä ottaa Guinnessia tyhjään vatsaan vaikka onkin melkein kuin yksi ateria. No, kantapään kautta pitää joskus asioita oppia. Meidän piti myös käydä Jamesonin tehtaalla mutta eikös vain tehdas ollut kiinni juuri sinä päivänä. Heillä oli jokin yksityinen Jameson-juhla. No, on siis ainakin yksi syy mennä vielä joskus Dubliniin käymään.. Dublinissa me käytimme myös hyödyksi tätä hop on - hopp off - bussi systeemiä, joka on kyllä tosi kätevä. Reitin varrella tosi kivoja paikkoja, varsinkin turistille ja lippu on voimassa kaksi päivää. Kaikkea ei siis tarvitse nähdä päivässä. Meille se oli kätevä koska ei tarvinnut kävellä niin pitkiä matkoja, vaan saattoi välillä vähän lepuuttaa jalkoja. Hotelli oli melko lailla keskustassa Parnell Streetillä, joten kaiken ytimessä saimme olla. Tosin yllättävää oli että huoneen taso oli paikoitellen hieman puutteellinen, mutta makoisat unet saimme kyllä. (Tässähän sitä on jo niin kokenut asiantuntija muutaman hotellin jälkeen XD nojuu)
Jos tässä nyt jotain ajatuksia tästä keväästä sanoisi tai yhteenvetoa niin parhainta ehkä oli ihmiset joita tapasin ja joiden kanssa sain aikaa viettää. Muuten kevät olisi ollut kyllä aika laimea ja erittäin tylsä. Lähdin uusien kokemusten perään ja niitä sainkin, vaikka suuria odotuksia mistään nyt ei ollutkaan. Toisaalta en tiedä olenko pettynyt vai supertyytyväinen ajasta. Tottakai kokemukset ulkomailla opettavat ja antavat jokaiselle jotain. Olihan itsellänikin hetkeni kun olisi voinut sieltä vain lähteä pois taakse katsomatta. Aika aikansa kutakin, niinhän sanotaan. Nyt on yksi vaihe elämästäni takana ja aika siirtyä seuraavaan. Jään innolla katsomaan mitä se pitääkään sisällänsä, toivottavasti ihania ja mielenkiintoisia asioita.
Kiitos tuestasi reissuni aikana ja mielenkiinnostasi blogiani kohtaan. Katsotaan missä seikkailuissa seuraavaksi tavataan.
Sara
viimeinen koe meni ihan mainiosti, uskon että kaikista läpi pääsen ja toivon mukaan myös saan ihan hyvät arvosanat. Kokeessa oli kysymyksiä jotka tiesinkin tulevan sinne ja osasin ainakin tärkeimmät jutut niistä kertoa. Enkuksi kun on vielä haasteellista ainakin itsellä löperrellä ja laperrella. Oli kuitenkin mahtava fiilis kun kokeet olivat ohi ja sai päästä ihan lomalle. Varsinkin kun tiesi että aika Irlannissa on lopussa.
Siskoni oli siis viimeisen viikon luonani Irkuissa ja yhdessä matkasimme Suomeen. Viikkoon mahtui monenlaista, viimeisiä hetkiä kavereiden kanssa, hyvästien jättöä. Illallisporukalla järkkäsimme Samuelille ns. yllätyssynttärit, jotka oikeasti ovat huomenna mutta meistä ei juurikaan moni olisi ollut niitä juhlimassa. Kävimme Galwayssa vielä viimeisen kerran ja eikös vain vettä tullut tuutin täydeltä vähän joka suunnasta. Saatiin olla pelastavia enkeleitä erälle tytölle, jonka kirjeet lähtivät lentoon tuulessa ja läheltä piti ettei läheiseen jokeen. Päivän hyvä työ tehty :D
Dublinissa vietimme kaksi vikaa yötä. Jalat rakoilla kävelty koko viikko. Kävimme toki Guinnessin tehtaalla ja voin kertoa että ei ole hyvä ottaa Guinnessia tyhjään vatsaan vaikka onkin melkein kuin yksi ateria. No, kantapään kautta pitää joskus asioita oppia. Meidän piti myös käydä Jamesonin tehtaalla mutta eikös vain tehdas ollut kiinni juuri sinä päivänä. Heillä oli jokin yksityinen Jameson-juhla. No, on siis ainakin yksi syy mennä vielä joskus Dubliniin käymään.. Dublinissa me käytimme myös hyödyksi tätä hop on - hopp off - bussi systeemiä, joka on kyllä tosi kätevä. Reitin varrella tosi kivoja paikkoja, varsinkin turistille ja lippu on voimassa kaksi päivää. Kaikkea ei siis tarvitse nähdä päivässä. Meille se oli kätevä koska ei tarvinnut kävellä niin pitkiä matkoja, vaan saattoi välillä vähän lepuuttaa jalkoja. Hotelli oli melko lailla keskustassa Parnell Streetillä, joten kaiken ytimessä saimme olla. Tosin yllättävää oli että huoneen taso oli paikoitellen hieman puutteellinen, mutta makoisat unet saimme kyllä. (Tässähän sitä on jo niin kokenut asiantuntija muutaman hotellin jälkeen XD nojuu)
Jos tässä nyt jotain ajatuksia tästä keväästä sanoisi tai yhteenvetoa niin parhainta ehkä oli ihmiset joita tapasin ja joiden kanssa sain aikaa viettää. Muuten kevät olisi ollut kyllä aika laimea ja erittäin tylsä. Lähdin uusien kokemusten perään ja niitä sainkin, vaikka suuria odotuksia mistään nyt ei ollutkaan. Toisaalta en tiedä olenko pettynyt vai supertyytyväinen ajasta. Tottakai kokemukset ulkomailla opettavat ja antavat jokaiselle jotain. Olihan itsellänikin hetkeni kun olisi voinut sieltä vain lähteä pois taakse katsomatta. Aika aikansa kutakin, niinhän sanotaan. Nyt on yksi vaihe elämästäni takana ja aika siirtyä seuraavaan. Jään innolla katsomaan mitä se pitääkään sisällänsä, toivottavasti ihania ja mielenkiintoisia asioita.
Kiitos tuestasi reissuni aikana ja mielenkiinnostasi blogiani kohtaan. Katsotaan missä seikkailuissa seuraavaksi tavataan.
Sara
No comments:
Post a Comment