Täytyy nyt päivittää tätä asumistilannetta, tai mikä tilanne täällä nyt on ollut päällä viimeisen viikonlopun aikana.
Tulin perjantaina kotiin, hullu sotku täällä päällä.. (Kämppikseni joka oli viikonlopun poissa oli sanonut sottapytylle että sinun on paras siivota ennen kuin minä palaan reissusta, ja oli kuulemma luvannut tehdä näin.) No, siivoushan tapahtui ehkä siinä lauantai - sunnuntain aikana, hyvinkin silloin kun olin jo täällä.
Lauantaina sitten menin vuokranantajan luokse maksamaan tämän viikon vuokran ja tuli puheeksi nämä pienet ongelmat, sotkut ja metelöinnit ja kavereiden yölliset oveen hakkaamiset yms.. Sanoi minulle että olisi pitänyt tulla jo siitä ekasta kerrasta sanoa, klo 3.30 aamulla.. Kun tämä on hänen talonsa ja sitä ne kaveritkin häiritsevät.. Vuokranantaja lupasi ottaa asian puheeksi kämppikseni kanssa ja myös että minä pidän hänet kurissa ja ilmoitan aina jos tulee jotain..
No, eipä aikaakaan.. Samana päivänä huomaan että kämppikseni on kommentoinut naamakirjassa sitä että kuinka hän on saanut valituksen isännöitsijältä ja kuinka kämppikset menevät kertomaan hänestä juttuja.. Itse lähinnä ajattelin että on se kumma jos pitää mennä tähän asti ennen kuin sana menee perille.
Lauantai iltana kun minä olen jo nukkumassa herään siihen että kämppis tulee kotiin, kymmenhenkisen lauman kanssa. Menen sanomaan heille että okei, olette täällä mutta pitäkää metelöinti minimissä koska olen erittäin sairas ja koitan levätä. Sanovat että juujuu.. Ei mene kuin ehkä kymmenen minuuttia kun melutaso taas kasvaa kummasti.. No, yö menee siinä unen ja valveen rajamailla ja mietin että kohta menen taas sanomaan.. Sairaana kun tuo sängystä nouseminen on kuitenkin vaikeaa.. No, päädyn menemään sanomaan asiasta noin kello viiden jälkeen aamulla kun bileet vielä jatkuvat. Siinä vaiheessa kämppis ja pari hänen kaveriaan ovat jo sammuneet sohville, muut jatkavat..
Huvittavinta tilanteessa oli se että kun menin sinne ja sanoin että en kai häiritse, vastaus että ei et häiritse.. Jatkan sitten että no te kyllä vielä häiritsette.. Ja pidin pienen puhuttelun ihmisten kunnioituksesta ja siitä kuinka asioista ei tarvitse sanoa montaa kertaa.. Sanoin myös että jos ette osaa pitää suutanne kiinni, ovi on siinä vieressä jota saa käyttää.. No, ehkä tunnin päästä tuosta koti hiljeni ja sain jopa pari tuntia unta siinä sunnuntai aamulla. Tokihan laitoin viestin isännöitsijälleni tästä mitä tein ja mikä ei juurikaan tuottanut tulosta.
Ajattelin että mitäköhän tästä tulee..
Eilen illalla sitten kämppis ilmestyy taas kaverilauman kanssa. Ihmettelen että kovin hiljaa saapastelevat yläkertaan. Ja sain yöni nukuttua myös ekaa kertaan tosi hyvin, vaikkakin suun kautta hengitin.
Aamulla sain tekstarin vuokranantajalta että jutteli pitkään kämppikseni kanssa ja antoi hänelle viimeisen varoituksensa.. Ja sanoi minulle että jos hän jotenkin häiriköi yms. niin ilmoitan heti..
Onnellinen käänne siis tässä tarinassa. Joskus näköjään täytyy olla kova eikä liikaa sallia kaikkea sekoilua. Nyt ehkä minäkin nautin tästä loppuajasta toukokuuhun asti.. ja paranen nopeammin.
tsau!
Tulin perjantaina kotiin, hullu sotku täällä päällä.. (Kämppikseni joka oli viikonlopun poissa oli sanonut sottapytylle että sinun on paras siivota ennen kuin minä palaan reissusta, ja oli kuulemma luvannut tehdä näin.) No, siivoushan tapahtui ehkä siinä lauantai - sunnuntain aikana, hyvinkin silloin kun olin jo täällä.
Lauantaina sitten menin vuokranantajan luokse maksamaan tämän viikon vuokran ja tuli puheeksi nämä pienet ongelmat, sotkut ja metelöinnit ja kavereiden yölliset oveen hakkaamiset yms.. Sanoi minulle että olisi pitänyt tulla jo siitä ekasta kerrasta sanoa, klo 3.30 aamulla.. Kun tämä on hänen talonsa ja sitä ne kaveritkin häiritsevät.. Vuokranantaja lupasi ottaa asian puheeksi kämppikseni kanssa ja myös että minä pidän hänet kurissa ja ilmoitan aina jos tulee jotain..
No, eipä aikaakaan.. Samana päivänä huomaan että kämppikseni on kommentoinut naamakirjassa sitä että kuinka hän on saanut valituksen isännöitsijältä ja kuinka kämppikset menevät kertomaan hänestä juttuja.. Itse lähinnä ajattelin että on se kumma jos pitää mennä tähän asti ennen kuin sana menee perille.
Lauantai iltana kun minä olen jo nukkumassa herään siihen että kämppis tulee kotiin, kymmenhenkisen lauman kanssa. Menen sanomaan heille että okei, olette täällä mutta pitäkää metelöinti minimissä koska olen erittäin sairas ja koitan levätä. Sanovat että juujuu.. Ei mene kuin ehkä kymmenen minuuttia kun melutaso taas kasvaa kummasti.. No, yö menee siinä unen ja valveen rajamailla ja mietin että kohta menen taas sanomaan.. Sairaana kun tuo sängystä nouseminen on kuitenkin vaikeaa.. No, päädyn menemään sanomaan asiasta noin kello viiden jälkeen aamulla kun bileet vielä jatkuvat. Siinä vaiheessa kämppis ja pari hänen kaveriaan ovat jo sammuneet sohville, muut jatkavat..
Huvittavinta tilanteessa oli se että kun menin sinne ja sanoin että en kai häiritse, vastaus että ei et häiritse.. Jatkan sitten että no te kyllä vielä häiritsette.. Ja pidin pienen puhuttelun ihmisten kunnioituksesta ja siitä kuinka asioista ei tarvitse sanoa montaa kertaa.. Sanoin myös että jos ette osaa pitää suutanne kiinni, ovi on siinä vieressä jota saa käyttää.. No, ehkä tunnin päästä tuosta koti hiljeni ja sain jopa pari tuntia unta siinä sunnuntai aamulla. Tokihan laitoin viestin isännöitsijälleni tästä mitä tein ja mikä ei juurikaan tuottanut tulosta.
Ajattelin että mitäköhän tästä tulee..
Eilen illalla sitten kämppis ilmestyy taas kaverilauman kanssa. Ihmettelen että kovin hiljaa saapastelevat yläkertaan. Ja sain yöni nukuttua myös ekaa kertaan tosi hyvin, vaikkakin suun kautta hengitin.
Aamulla sain tekstarin vuokranantajalta että jutteli pitkään kämppikseni kanssa ja antoi hänelle viimeisen varoituksensa.. Ja sanoi minulle että jos hän jotenkin häiriköi yms. niin ilmoitan heti..
Onnellinen käänne siis tässä tarinassa. Joskus näköjään täytyy olla kova eikä liikaa sallia kaikkea sekoilua. Nyt ehkä minäkin nautin tästä loppuajasta toukokuuhun asti.. ja paranen nopeammin.
tsau!
No comments:
Post a Comment