Huonoa makua ja suomalaisia

Nyt vihdoin taas netti toimii täällä koulussa ja ei tarvitse kirjoitella ilman ääkkösiä. Taisinpa luvata kertovani Huonon Maun - bileistä.

Ilta meni siis hyvin ja koitin mennä ilman mitään odotuksia, sitenhän parhaiten asiat hoituvat. Ensin menin ranskalaisten tyttöjen luokse, he olivat kokanneet jotain ranskalaista ruokaa ja sitten oli kiinalaista salaattia kiinalaisten luomana. Hyvin erikoinen makuelämys. Näytti aivan kuin salaatinlehdiltä mutta koostumus oli hyvin sienimäinen, en tiedä mitä on suomeksi.  Siitä sitten jatkettiin itse Huono Maku - bileisiin, jotka olivat keskustassa.

Bileissä tapasin kaksi suomalaista tyttöä, he olivat täällä jo viime syksyn ja tykkäsivät niin paljon että päättivät jäädä myös kevääksi. Toisella heistä tämä tykkääminen saattoi myös kohdistua erääseen henkilöön, joka täällä asuu... Eniveis, toinen näistä tytöistä kuitenkin on erään kaverini poikaystävän sisko. Ennen tänne lähtö juttelin hänen kanssaan ja kertoi että tämä tyttö on Irlannissa vaihdossa ja siihen keskustelu jäikin.. Ja kenet sitten täältä löysinkään. Voinen siis todeta että Maailma on pieni paikka ja Irlanti vielä pienempi.
Ilta oli siis ihan hauska, vaikka jossain vaiheessa olikin jo sellainen olotila että voisi tästä lähteä kotiinpäin. Kenties te ette ole kokeneet tätä olotilaa, mutta itselle joka omistaa kaksi vasenta jalkaa ja ei suurempaa kiinnostusta kaljan kittaamiseen.. Itse en osaa iloita siitä kun muiden humalatila kasvaa ja itse ei innostu hiusten nostelusta yms.. No, sitä nyt ei tarvinnut tehdä mutta noin yleisesti. Tosin oma juhlaseurueeni pysytteli myös hyvin nollatoleranssissa, joten en ollut ihan ainut.
Positiivisena kommenttina voisin sanoa että osallistujat olivat nähneet (ainakin suurin osa, itseni poislukien) vaivaa valitessaan Huonon Maun - vaatteita ja mukana oli suuri joukko porukkaa, ja iloinen olen siksi että kuulen Suomesta tarinoita että osallistujamäärät ovat kovin pienet aina välillä meidän opiskelijabileissä.

Lauantai olikin kiva viettää lokoilleen ja tehden ei mitään. Takana rankka viikko ja paljon mielessä.

Sunnuntaina menin erään Samuelin mukana River of Life - seurakuntaan. Lämmin vastaanotto tuli jo ovella kun halauksin tervehdittiin ja hyvin otettiin mukaan. Ei päässyt liiallinen ulkopuolinen olo tulemaan. Ja oli ihan kotoisa olo ja pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Tapasin muunmuassa erään miehen, jota kai Johniksi kutsutaan, hän on siis suomalainen ja Sörkästä lähtöisin. 19-vuotiaana lähti maailmalle, sodan jälkeen Australiaan ja sitten sieltä päätyi tänne Irlantiin. Mukava kaveri täytyy sanoa, kuten hänen vaimonsa. Kokouksen jälkeen päädyimme (me nuoret tai suurin osa meistä, 9kpl) erään Adamin asunnolle jossa loimme lounasta ja vietimme aikaa. Päivä menikin aika mukavasti siinä. Voisi tästä kokemuksesta sanoa että Irlantilaiset ( ja Liettualaiset ) ovat puheliaita ihmisiä.. Enkä ole ikinä ennen nähnyt ketään 21-vuotiasta joka sellaisella teholla organisoi lounaan valmistusta sekä huolehtii yleisesti hygieniasta :D
Eniveis, päivä oli ihan mukava ja varmasti heitä tulen näkemään myös uudemman kerran.

Viikonloppu meni siis hyvin ja nopeasti. Jatkan seuraavaan tekstiin vähän tulevista muutoksista yms..